Tiedekunta jatkaa 9.6.2017 promootiollaan perinnettä, joka alkoi Turun Akatemiassa jo vuonna 1648. Silloin promovoitiin ensimmäisen kerran teologian tohtori Suomessa. Jo tätä ennen suomalaisia teologian tohtoreita oli promovoitu ulkomailla.
− Tämä vuosi on tiedekuntamme näkökulmasta juhlavuosi kahdellakin tavalla. Itsenäinen isänmaamme täyttää 100 vuotta, ja Helsingin yliopistossa tätä juhlistetaan vuoden mittaan eri tavoin. Lisäksi 500 vuotta sitten käynnistyneen reformaation perintö on tärkeää teologiselle tiedekunnalle, kuten myös koko suomalaiselle yhteiskunnalle ja sivistyselämälle, promoottori, kirkkohistorian professori Aila Lauha kertoo.
Tunnustusta kunniatohtoreille ja tiedekunnalle
Yksi teologisen tiedekunnan promovoitavista kunniatohtoreista on Vanhan testamentin tekstien syntyhistorian tutkija, professori Christoph Levin. Hän on toiminut Münchenin yliopiston Vanhan testamentin professorina 1998–2016 ja on Göttingenin tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäsen. Lisäksi hän on Suomalaisen Tiedeakatemian ulkomainen jäsen.
Levin on julkaissut lukuisia merkittäviä tutkimuksia Pentateukista ja profeettakirjoista, mistä hänen tutkimusnäkökulmansa ovat laajentuneet sekä muinaisen Israelin ja Juudan uskontohistoriaan että Vanhan testamentin teologiaan ja hermeneutiikkaan.
Levin arvostaa tiedekunnalta saamansa tunnuksen korkealle.
− Tämä on minulle suuri kunnia ja vahvistaa useiden vuosikymmenten aikana muodostunutta ystävyyttä tutkijakollegoihin Helsingissä. Olen tehnyt paljon akateemista yhteistyötä erityisesti Anneli Aejmelaeuksen, Martti Nissisen ja Juha Pakkalan kanssa. Olen ylpeä ja onnellinen siitä, että panokseni raamatuntutkimuksen alalla tunnustetaan näin kunnioittavasti teologisessa tiedekunnassa.
Oman tutkimusalansa tieteellisen tason Levin arvioi korkealaatuiseksi Helsingin yliopistossa.
− Teologinen tiedekunta on raamatuntutkimuksessa tänä päivänä kenties merkittävin yksikkö maailmassa. Tiedekunnan ansiokas ja tunnustettu tutkimusperintö niin antiikin Lähi-idän kirjallisuuden, Septuagintan ja Qumranin tutkimuksen sekä Raamatun arkeologian tutkimuksessa näkyy vahvasti Suomen Akatemian rahoittaman Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa -tutkimuksen huippuyksikön työssä.
Traditioista nykypäivään
Levinin omissa tutkimuksissa havainnollistuu Vanhan testamentin tekstien mutkikas syntyhistoria.
− Minusta on edelleen mielenkiintoista tutkia raamatullisia kirjoituksia ja havainnoida, miten niiden kirjoittajat yhtäältä käsittelevät pyhiä tekstejä ja toisaalta oman aikansa uskonnollisia ajatuksia ja haasteita.
Leviniä kiehtoo eksegetiikassa tekstien monivivahteisuus.
− Raamatun kirjoituksista löydettävissä oleva varhaisen juutalaisuuden uskonnollinen perinne ei ole luonteeltaan yhtenäistä, vaan useiden vuosisatojen aikana muovattua. Tekstiä tulkittiin ja täydennettiin yhä uudestaan ja uudestaan, jotta sitä pystyttäisiin soveltamaan elinolosuhteisiin ja uskonnollisiin kokemuksiin, jotka muuttuivat ajan kuluessa. Tämä on myös yksi syy Raamatun elinvoimaisuuteen vielä tänäkin päivänä.
Katso myös kunniatohtoriesittelyt:
* Monsignore Vello Salo ei voinut osallistua 9.6. pidettyyn promootioaktiin, joten hänet promovotiin absens eli poissaolevana. Torstaina 22.6. Piritan luostarissa Virossa järjestettiin juhla, jossa professori Risto Saarinen luovutti Salolle tohtorinhatun ja diplomin teologisen tiedekunnan puolesta.
Viron tv-uutisten juttu aiheesta: Vello Salo sai Helsingi ülikooli audoktori tiitli »»