Saimme maanantaina 22.3. Pohjanmaan rannikkoalueelta Vaasasta Lohtajalle ja sisämaahan Nivalaan asti kymmeniä tärinä- ja äänihavaintoja. Asemaverkkomme alueella, varsinkin sen pohjoisosassa on varsin tiheä Pyhäjoen valvontaverkon ansiosta. Varsinaisia seismisiä tapauksia Pohjanmaalta emme havainneet maanantain aikana laisinkaan. Asemien rekisteröinneissä sen sijaan oli paljon mielenkiintoisia signaaleita.
Seismometri tallentaa omaa liikettään. Se ei erottele sen aiheuttajaa. Signaali syntyy yhtälailla järistyksestä Pohjanlahden alla, Japanissa tai seismologin kopauttaessa seismometriä tai hypätessä tasajalkaa aseman lähellä. Ilmasta lähtöisin oleva signaali näkyy seismetrissä paineaallon täräyttäessä maanpintaa, tai joissain tapauksissa myös suoraan paineaallon osuessa seismometriin. Yliäänilentojen lisäksi seismometreissä voi nähdä myös esimerkiksi tulipallojen tai salaman aiheuttamia, aluperin ilmaa pitkin välittyviä signaaleita.
Seismologiassa yksi oleellinen tehtävä on erottaa erilaiset signaalit toisistaan. Tyypillisissä tapauksissa maanjäristysten ja räjäytysten tunnistaminen ja paikantaminen on varsin helppoa. Erilaisten tapausten erottelu tehdään signaalin muodon ja taajuussisällön perusteella. Automaattinen luokittelu helpottaa nykyään tapausten käsittelyä, mutta toistaiseksi luotettavimman tunnistuksen tekee kokenut seismisen analyysin ammattilainen.
Seismologian instituutti kerää rekisteröintejä ja myös ei-seismistä alkuperää olevista tapahtumista. Puhtaan uteliaisuuden lisäksi motiivina on kehittää menetelmiä, joilla nämä signaalit voidaan tunnistaa automaattisesti ja poistaa häiritsemästä tärkeimmän mielenkiinnon kohteemme, maanjäristysten, havainnointia.