Suomessa on kasvanut kiinnostus syvän geotermisen energian hyödyntämiseen, etenkin ST1:n aloittaman Espoon tehostetun syvän geotermisen hankkeen myötä. Käytetyt tekniikat ovat Suomessa vielä uusia. Vuonna 2019 valmistui Ympäristöministeriön Geologian tutkimuskeskukselta ja Seismologian instituutilta tilaama raportti, jossa käydään läpi syvän geoenergian eri muotoja ja niihin liittyviä ympäristönäkökulmia ja riskinhallintaa. Raportti on julkisesti saatavilla Helsingin yliopiston julkaisujakelun kautta.
Syvät geotermiset projektit kiinnostavat erityisesti niiden lähialueilla asuvia. Tästä syystä Seismologian instituutti on koonnut nettisivuston, jossa kerrotaan syvästä geoenergiasta sekä sen mahdollisesti aiheuttamista indusoiduista maanjäristyksistä. Geotermisen voimalan syvyys ei yksinään kerro siitä, että toimintaan liittyisi maanjäristyksiä. Niin sanotun tehostetun geotermisen voimalan rakennusvaiheeseen kuitenkin kuuluu syvällä kallioperässä olevien rakojen avartaminen vedenkierron mahdollistamiseksi. Tämä tapahtuu stimuloimalla, eli syöttämällä kallioon paineella nestettä. Kallion jännitystilan muuttuessa rakovyöhykkeissä tapahtuu myös pieniä liikahduksia ja tästä syntyy indusoitu maanjäristys. Hyvällä suunnittelulla ja valvonnalla näiden indusoituneiden maanjäristysten vaikutuksia ympäristöön voidaan pienentää.
Seismologian instituutti valvoo Suomen seismisyyttä kattavalla asemaverkolla. Myös syvien geotermisten voimaloiden mahdolliset rakennusvaiheen ja toiminnan aikaiset indusoituneet maanjäristykset voidaan havaita asemaverkollamme. Viestimme näistä tapahtumista Twitterissä sekä tarvittaessa myös uutisissamme.
Lisää syvistä geotermisistä voimaloista ja indusoituneista järistyksistä voit lukea sivuillamme.