60-luvun alussa rakennettiin WWSSN- asemaverkkoa (World-Wide Network of Seismograph Stations). WWSSN-asemia oli kaikkiaan reilu sata ympäri maailmaa ja verkoston keräämä data oli aikoinaan mullistavan korkealaatuista. Kaksi verkoston asemista oli Suomessa, Kevolla ja Nurmijärvellä. Kevon asema toimii edelleen osana WWSSN-verkon seuraajaa, GSN-verkkoa (Global Seismic Network).
WWSSN-asema oli amerikkalaisten rakentama ja rahoittama. Kevon asemaa tuli asentamaan insinööri Howard April. Kotiin päin Howardin ei tarvinnut lähteä yksin. Matkaseuraksi oli löytynyt tuleva rouva April, Seismologian instituutin kirjastonhoitajana toiminut Terttu Aurela. WWSSN-rakennusprojektin aikana luodut henkilökohtaiset suhteet amerikkalaisten seismisistä asemista vastaaviin henkilöihin säilyivät pitkään ja niinpä ensimmäisistä kuugrammeistakin saatiin kopiot katseltaviksi tuoreeltaan.
Apollo 11 mukanaa viemät seismometrit toimivat vain kolme viikkoa, mutta sinäkin aikana rekisteröity data antoi ensimakua kuun kamaran liikkeistä. Myöhemmillä kuulennoilla asennettiin uusia asemia, jotka lähettivät maahan rekisteröintejään syyskuuhun 1977 asti. Kuusta kerättyä seismistä aineistoa on analysoitu lukuisissa tutkimusprojekteissa, aina uudelleen analyysimenetelmien kehittyessä. Yhdessä aivan uudessa tutkimuksessa on paikannettu uudelleen 28 kuunjäristystä ja tutkittu niiden syntymekanismia. Tämänhetkisen tiedon valossa kuu on tektonisesti aktiivinen, ja pääsyy kuunjäristyksiin on kuun ytimen jäähtymisestä johtuva koko taivaankappaleen kutistuminen.
Mainio yhteenveto seismologiasta kuussa löytyy täältä: http://temblor.net/earthquake-insights/how-apollo-11s-moonquakes-changed-our-understanding-of-earthquakes-9213/