Suomen alueella on reilu viisikymmentä pysyvää tai pitkäksi ajaksi samaan paikkaan asennettua seismistä asemaa. Suurimmasta osasta asemia on vastuussa Helsingin ylipiston Seismologian Instituutti. Oulun yliopistolla on kymmenkunta asemaa Pohjois-Suomessa ja Uppsalan yliopisto vastaa Ahvenanmaan asemasta. Asemaverkon huolto pyritään tekemään kesäkaudella, vaikka toki asemilla käydään tarvittaessa ympäri vuoden. Periaatteessa seisminen asema voi toimia vuosia itsekseen kun se on kerran kunnolla asennettu. Päivityksiä ja monia muita rekisteröintilaitteisiin liittyviä toimenpiteitä voidaan suorittaa tietoliikenneyhteyksien avulla Kumpulan kampukselta käsin. Kaikenlaista kiukuttelevista modeemeista, salamaniskuihin ja aseman sisälle tunkeutuviin pikkueläimiin voi kuitenkin sattua ja varsinkin sulan maan aikaan tekninen tiimi on usein tien päällä.
Laboratorioinsinööri Pirita Seipäjärvi ja seismologi Tommi Vuorinen palasivat juuri Kalajoelta. Yhdeksän päivän aikana he kalibroivat ja tarkistivat kaikki Pyhäjoen valvontaverkon asemat sekä Tornion aseman, joka on osa kansallista seimometriasemaverkkoa. Pyhäjoen valvontaverkko täydentää kansallista verkkoa ja siten tarkentaa seismisen analyysin tuloksia erityisesti Perämeren alueella. Pyhäjoen verkon tallentamalla datalla tutkitaan ja kartoitetaan alueen mahdollisesti aktiivisia siirroksia.
Perämeren alueen tutkimuksen keskipisteeksi on valikoitunut mahdollisen tulevan ydinvoimalan paikka Hanhikivenniemellä, Pyhäjoella. Tiettyä kohdetta tutkittaessa asemaverkon geometria on ratkaisevan tärkeää. Asemat pyritään saamaan tutkittavan alueen ympärille. Rannikolla toimittaessa maantiede aiheuttaa omat haasteensa. Tutkijoilla on toki käytössä myös Ruotsin puolella rannikolla olevien asemien tiedot, mutta sinne on kuitenkin matkaa toistasataa kilometriä. Se on liikaa pienimpien tapausten havaitsemiseksi. Tästä syystä yksi asema, OBF8, on perustettu Ulkokallan majakkasaarelle. Seuraava maakaistale länteen onkin sitten jo Ruotsin puolella.
Ulkokallan asema on haastavin huollettava. Venematka sinne kestää liki tunnin, eikä rantautuminen ole mahdollista huonolla säällä. Paikka on tietysti myös todella kaunis, eikä vapaaehtoisia huoltoreissuille ole ollut vaikea löytää. Tänä vuonna mukaan lähti myös Kalajokiseudun toimittaja. Juttu ilmestyi tämän päivän lehdessä: https://kalajokiseutu.fi/uutinen/579872.
Kesän huoltoreissut ovat mukavaa vaihtelua muutoin pitkälle tietokoneen ääressä tehtävään työhön. Marraskuun loskakeleillä on sitten mukava analysoida Ulkokallan dataa lämpimästä toimistosta käsin.