Suomalainen ruokajärjestelmä on monimutkainen ja jatkuvasti muuttuva kokonaisuus, jossa päätösvalta keskittyy usein harvoille toimijoille. Tämä näkyy arjessa liikesuhteina, joissa yksittäisten yrittäjien vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Suvannon väitöstutkimus tarkastelee yrittäjien toimijuutta vallaltaan epäsymmetrisissä liikesuhteissa elintarvikealalla. Tutkimus kohdistuu maatilayrittäjiin ja elintarvikejalostajiin, joiden neuvotteluasema on ruokaketjussa heikompi.
Tutkimuksen keskeinen havainto on luottamuksen kaksijakoinen rooli. Luottamus mahdollistaa yhteistyön ja pitkäaikaiset liikesuhteet, mutta se voi vakiintuneena käytäntönä ohjata yrittäjiä hyväksymään yksipuoliset ehdot osaksi arkea. Samalla luottamus toimii myös strategisena resurssina, jonka avulla yrittäjät pyrkivät vahvistamaan asemaansa ja neuvotteluvaltaansa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yrittäjä rakentaa mainettaan luotettavana kumppanina, pitää kiinni toimitusvarmuudesta ja vahvistaa tätä kautta asemaansa neuvotteluissa. Tällöin vallan epätasapaino voi jäädä piiloon arjen käytäntöihin ja näyttäytyä itsestään selvänä osana yhteistyötä.
– Vahva luottamus ei ole vain myönteinen ilmiö. Se mahdollistaa yhteistyön, mutta voi myös hiljaisesti ylläpitää rakenteita, joissa vaikutusmahdollisuudet ovat epätasapainossa, Suvanto sanoo.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että yrittäjien sitoutuminen liikesuhteisiin ei aina ole aidosti vapaaehtoista. Joissakin tilanteissa sitoutuminen voi kaventua vaihtoehdottomuudeksi, kun muita markkinoita tai yhteistyökumppaneita ei ole. Kun vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset, myös kokemus oman työn merkityksestä ja vaikutuksesta heikkenee, mikä heijastuu yrittäjien kokemaan toimijuuteen.
Suvannon mukaan toimijuus ei kuitenkaan katoa vallan epätasapainosta tai vaihtoehdottomuudesta huolimatta, vaan se muuttaa muotoaan ja ilmenemistään. Yrittäjät voivat hyväksyä tilanteen ja keskittyä arjen sujuvuuteen, pyrkiä vahvistamaan asemaansa esimerkiksi laadun ja luotettavuuden kautta tai etsiä vaihtoehtoja, kuten uusia ostajia tai markkinoita. Joissakin tapauksissa tämä tarkoittaa myös irtautumista epäsuotuisista liikesuhteista.
Keskeinen toimijuutta vahvistava tekijä on yrittäjyysidentiteetti. Se näkyy siinä, miten aktiivisesti yrittäjät tarttuvat mahdollisuuksiin ja pyrkivät vaikuttamaan asemaansa. Innovatiivisuutta, riskinottoa ja uskoa omiin kykyihin korostava suhtautumistapa tukee valmiutta toimia myös epävarmoissa tilanteissa, joissa vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset.
– Kyse ei ole vain yksittäisten yrittäjien asemasta, vaan siitä, kenen ehdoilla ruokajärjestelmä toimii ja kuka voi siihen vaikuttaa, Suvanto toteaa.
Tutkimuksen mukaan tasapainoisemmat liikesuhteet edellyttävät, että luottamus ei jää yksisuuntaiseksi oletukseksi, vaan siitä tulee aidosti vastavuoroinen ja neuvoteltava osa yhteistyötä. Tämä tarkoittaa avoimempaa tiedonvaihtoa, mahdollisuuksia vaikuttaa yhteistyön ehtoihin sekä sitä, että myös heikompi osapuoli voi vaikuttaa yhteistyön käytänteisiin ja omaan asemaansa.
Väitöskirja Yrittäjänä epäsymmetrisessä liikesuhteessa elintarvikealalla tarkastetaan Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 8.5.2026 klo 12 alkaen. Tilaisuus järjestetään Seinäjoen korkeakoulukampuksen auditoriossa F128 (Frami F, Kampusranta 11, Seinäjoki). Hannele Suvanto työskentelee ruokayrittäjyyden tutkimus- ja kehittämishankkeissa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa Seinäjoella, asuu Lapualla ja on yrittäjänä perhetilalla, joka tarhaa mehiläisiä.