Puuttuva palanen: Osuustoiminnan tärkeys kestävyystransitioissa

Ympäristön ja yhteiskunnan kriisit kuten ilmastonmuutos ja kasvava eriarvoisuus ovat lisänneet painetta nykyisen talousjärjestelmän kestävyystransitioille. Ruralia-instituutissa työskentelevä akatemiatutkija Taneli Vaskelainen johtaa SUSTRACOOP-projektia, joka tarkastelee, minkälainen rooli osuustoiminnalla voi olla näiden transitioiden mahdollistamisessa ja hidastamisessa. Alla hän esittelee kolme syytä, miksi osuustoiminnan kestävyyttä tulee tutkia.

Ensimmäiseksi – Useat yhteiskunnalliset sidosryhmät pitävät osuustoimintaa kestävänä

YK on korostanut osuustoiminnan roolia , ja Kansainvälinen työjärjestö (ILO) on kuvaillut osuuskuntia vaihtoehtoiseksi . Myös, kun tutkijat esittelevät visioita tasa-arvoisemmista ja ympäristön kannalta kestävämmistä talousjärjestelmistä, he usein näkevät osuustoiminnan olevan avainroolissa näiden järjestelmien toteuttamisessa.

Media puolestaan korostaa osuustoiminnan roolia hyperkapitalismin luomien ongelmien ratkaisemissa. Esimerkiksi työosuuskuntia usein on esitelty , alustayritysten usein hyväksikäyttämien keikkatyöläisten aseman vahvistamiseen.

Toiseksi – Osuuskunnat ovat osoittaneet kykynsä kasvaa ja levittäytyä

Osuustoimintaan viitataan joskus koska ihmiset eivät usein tiedä kuinka suuri sen taloudellinen merkittävyys on. Kansainvälinen Osuustoimintaliitto ICA (International Cooperative Alliance) on , että 12% maailman ihmisistä on jäsenenä jossain maailman kolmessa miljoonasta osuuskunnasta ja nämä organisaatiot työllistävät 10% maailman työllisestä väestöstä.

Kolmanneksi – Osuustoiminnan kestävyydestä tiedetään hyvin vähän

Vaikuttaa siis siltä, että kestävänä ja skaalautuvana organisaatiomuotona osuuskunnat voisivat toimia yhtenä merkittävänä ratkaisuna kestävyystransitioissa. Osuustoiminnan kestävyydestä on olemassa vain vähän tieteellistä tietoa. Vaikka jotkut tutkijat ovat käsitelleet aihetta, olemassa oleva tutkimus perustuu yksittäisiä sektoreita ja lyhyitä aikavälejä tarkasteleviin tapaustutkimuksiin. Ne eivät näin ollen voi ottaa selkeää kantaa siihen, miten osuuskunnat voivat vaikuttaa kestävyystransitioihin.

SUSTRACOOP-projekti pyrkii luomaan vivahteita osuustoiminnan kestävyyden ymmärtämiseen. Työhypoteesina on se, että osuustoiminnalla edistää joitakin kestävyysvaikutuksia (esim. lisääntynyt talousdemokratia ja vähentynyt eriarvoisuus) muita organisaatiomuotoja paremmin. Osuustoimintaa ei kuitenkaan nähdä projektissa kestävyyden kannalta hopealuotina ja SUSTRACOOPissa tarkastellaan myös kriittisesti suoriutuuko osuuskunnat joidenkin kestävän kehityksen tavoitteiden näkökulmasta muita organisaatiomuotoja huonommin.