Missio: Saimaasta Suomen kiinnostavin ruokamatkailukohde

Mikkeliläinen yrittäjä Petri Sikstus näyttää, miten käsityönä syntyvä sinihomejuusto rei’itetään, jotta juusto saa paremmin ilmaa ja home lähtee kasvamaan. Kurssilaiset seuraavat vierestä. Mukana on alueen keittiömestareita, toinen alueella toimiva yrittäjä ja juustomyyjä pääkaupunkiseudulta. 

Ryhmä tutustuu juustonvalmistukseen kolmen päivän ajan Mikkelissä Kappelin juustolassa. Kyse on Saimaa Academy of Gastronomyn ensimmäisestä Pellolta pöytään -pilottikurssista. Kurssien tavoitteena on opettaa alueella ruoan parissa työskenteleviä tuntemaan alueen raaka-aineet syvästi.

– Jos ruokaketjun eri vaiheissa olevat ihmiset ovat ylpeitä koko ketjusta ja osaavat kertoa siitä asiakkaille, olemme oikealla tiellä, sanoo akatemiaidean isä Ilkka Arvola, joka on toiminut Mikkelin seudulla ravintola-alalla yli 15 vuotta.

Seuraavaksi lammaskurssi

Saimaa Academy of Gastronomyn ideana on tarjota käytännönläheisiä kursseja, joiden avulla nostetaan Saimaan keittiön ja raaka-aineiden arvostusta, motivoidaan alan työntekijöitä sekä vahvistetaan verkostoja ruokaketjun eri vaiheiden välillä pellolta pöytään.

Juustokurssin jälkeen seuraava kurssi järjestetään Putkisalon kartanon lammastilalla Rantasalmella toukokuussa. Suunnitteilla on lisäksi esimerkiksi olutaiheinen kurssi.

Saimaan alueella panostetaan parhaillaan ruokamatkailun kehittämiseen. Alueelle myönnettiin täksi vuodeksi kansainvälinen European Region of Gastronomy -status tunnustuksena ruokakulttuuristaan. Ilkka Arvolan mukaan kaiken kehittämistyön tavoite pitääkin olla selvä.

– Tavoitetila pitää ehdottomasti olla se, että olemme Suomen kiinnostavin ruokamatkailukohde, Arvola sanoo.

Kun tuntee tuotteen, voi kertoa tarinan

Saimaa Academy of Gastronomy -kurssikokonaisuutta kehitetään hankkeena, jota rahoittavat Etelä-Savon maakuntaliitto ja Mikkelin seutuvaliokunta. Työssä mukana ovat Mikkelissä toimivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Helsingin yliopiston Kansalliskirjasto sekä Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry.

Kehittämishankkeessa projektipäällikkönä toimiva Inna Kopoteva Ruralia-instituutista sanoo, että pilottikursseilla testataan kurssisisältöjen, aikataulujen ja muiden yksityiskohtien toimivuutta. Samalla suunnitellaan, millä mallilla kursseja voidaan toteuttaa sen jälkeen, kun pilotointivaihe on ohi.

– Ajatuksena on, että kursseille osallistuvat kokit, tarjoilijat ja kauppiaat voivat viedä tietoa tuotteista ja raaka-aineista eteenpäin asiakkaille, Kopoteva sanoo.

– Jos esimerkiksi tarjoilija osaa kertoa lampaanlihasta, että millaiselta hyvin hoidetulta tilalta se on tullut, se tuo ruoalle tarinan.

Akatemiaidea yhdistyy Saimaan alueella aiemmin lanseerattuun D.O. Saimaa -alkuperämerkkiin, joka myönnetään Saimaan alueella tuotetuille laatutuotteille. Akatemian kurssiopettajat koostuvat alkuperämerkin saaneista tuottajista.

Ensipilotista hyvä kokemus

Juustokurssille huhtikuussa osallistunut keittiömestari Petri Rytkönen kokee, että kurssilla pääsi paitsi kuulemaan juuston valmistuksesta, myös esimerkiksi verkostoitumaan ja kuulemaan kokemuksia siitä, miten juustoja on eri paikoissa käytetty ja mikä on ollut vastaanotto.

Rytkönen katsoo, että Saimaan alueen ravintola-alan ja matkailun kehittämiselle kuuluu tällä hetkellä hyvää.

– Suunta on tosi hyvä ja se on ottanut harppauksia eteenpäin. Asiaa pitää nyt vain rummuttaa ja rummuttaa, Rytkönen sanoo.

Pohja erinomaiselle ruokamatkailukohteelle on alueella olemassa. Rytkösen mielestä Etelä-Savo on huikea raaka-aineaitta, josta on saatavilla kaikkea hanhenlihasta kalaan ja perunoista juureksiin.

Myös Kappelin juustolan yrittäjä Petri Sikstus pitää loistavana ajatuksena sitä, että alueen ruokamatkailun kanssa toimivien osaamista pyritään syventämään.

– Jos ketjua saisi tuotua esille enemmän kuluttajatasolla, sehän olisi superhyvä. Ihmiset tietäisivät, mitä kaikkea se vaatii ennen kuin esimerkiksi meidän valkohomejuustomme on heillä pöydässä.

Motivoituneita kokkeja

Asiantuntijana hankkeessa työskentelevä Ilkka Arvola on samaa mieltä siitä, että alueen raaka-aineiden laatu riittää ruokamatkailun kehittämiseen. Se luo tekemiselle vahvan pohjan, sillä Arvolan mukaan kaiken laadukkaan ruoan taustalla on kulttuurista riippumatta aina laadukkaat raaka-aineet.

Jotta tasokasta ruokaa Saimaan matkailijoille on tarjolla, alueelle tarvitaan lisää ihmisiä, joilla on syvällinen tieto koko ketjun toiminnasta. 

Kun tekemisen taso on kunnossa, se helpottaa myös työvoiman saatavuutta. Tämän tietää myös kurssille osallistunut keittiömestari Petri Rytkönen.

– Kun olen ollut tekemässä käsin ruokaa huikeista paikallisista raaka-aineista uusien nuorten kokkien kanssa, he saivat mennä selkä suorana salin puolelle oman annoksensa kanssa. Tekijöillekin tulee siitä ryhtiä, kun he ovat itse tekemästään ruoasta innoissaan.