Maamme julkisista elintarvikehankinnoista noin 15 prosenttia kohdistui hankintayksiköiden omaan maakuntaan. Tämä tarkoittaa jo pelkästään selvitykseen osallistuneiden yksiköiden osalta yli 50 miljoonan euron verran elintarvikehankintoja omista maakunnista. Vastaavasti muualle Suomeen kohdistui noin 65 prosenttia elintarvikehankintojen arvosta. Näin ollen kotimaisuusaste oli koko Suomen tasolla noin 80 prosenttia, ja ulkomaisia elintarvikkeita hankittiin julkiselle sektorille noin 20 prosentin verran. Luomun osuus koko maan tasolla oli noin neljä prosenttia elintarvikehankintojen arvosta.
Läheltä etenkin leipomotuotteita, luomuna eniten maitoa ja hiutaleita
Tuoteryhmittäin tarkasteltuna suurin oman maakunnan osuus on leipomotuotteissa. Kotimaisuusasteessa lähelle sataa prosenttia päästään erityisesti lihan ja maitotuotteiden osalta, mutta kalatuotteissa ulkomaisten tuotteiden osuus on jopa 60 prosenttia. Merkittävimpiä julkiskeittiöihin hankittuja luomutuotteita olivat maito, hiutaleet ja jauhot. Suurin osa luomutuotteista on kotimaisia. Ulkomaisina luomutuotteina ostetaan mm. kahvia ja teetä.
Lähiruoan käytössä suurimmat maakuntien väliset erot
Maakunnittain ja yksiköittäin tarkasteltuna lähi- ja luomuruoan käytössä on suuria eroja. Korkein oman maakunnan eli lähiruoan osuus oli Etelä-Pohjanmaalla, noin 35 prosenttia. Kainuussa, Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla lähiruokaosuus jäi alle 10 prosenttiin.
Suurimmat luomutuotteiden osuudet puolestaan olivat vastausten perusteella Ahvenanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla, noin 12 ja 11 prosenttia. Alhaisin luomuosuus löytyi kyselyn tulosten mukaan Etelä-Karjalasta, missä luomuruoan osuus oli noin yksi prosentti.
Myös kotimaisuusasteessa oli havaittavissa alueellisia eroja, mutta erot olivat edellisiä pienempiä. Maakunnittain tarkasteltuna kotimaisuusaste oli alhaisimmillaan noin 75 prosenttia ja korkeimmillaan noin 93 prosenttia.
Lähi- ja luomuruoan käytössä sekä haasteita että mahdollisuuksia
Lähiruoan käytön merkittävimmiksi esteiksi arvioitiin etenkin yritysten tavarantoimituskyky, tarjousten puute ja tuotteiden soveltuvuus suurkeittiöiden tarpeisiin. Luomuruoan osalta merkittävimmiksi esteiksi nähtiin puolestaan luomutuotteiden hinta, käytettävissä olevat määrärahat ja pakkausten soveltuvuus suurkeittiöiden tarpeisiin.
Lähiruoan ja kotimaisen luomuruoan käytön uskottiin pääosin pysyvän suunnilleen nykyisellä tasolla vuoteen 2030 mennessä. Niiden käyttöä vauhdittamaan ehdotettiin etenkin suorahankintoja sekä kirjauksia strategioihin.
Elintarvikehankinnoista vastaavat ennakoivat joitain muutoksia kuitenkin tapahtuvan vuoteen 2030 mennessä. Suurinta kasvua arvioitiin tapahtuvan kasviproteiinin käyttöön. Toisaalta etenkin osaavan työvoiman saatavuuden arvioitiin vähenevän.
Seurantaa vahvistamalla strategisesti kestävämpiä hankintoja
Selvityksen tulokset paljastivat, että julkiset hankkijat eivät välttämättä kovin tarkasti tiedä, missä laajuudessa eri alueilta hankitaan elintarvikkeita. Tämä herättää kysymyksen, miten lähi- tai luomuruoan käytön muutosta voidaan oikeasti seurata, jos ajantasaista tietoa käytöstä ei ole olemassa. Ongelma korostuu, jos lähi- tai luomuruoan lisääminen on kirjattu hankintayksikön strategisiin tavoitteisiin. Tarvittaisiin siis systemaattisempaa seurantaa hankintayksiköiden tasolla. Seurannan kehittämistä tukemaan tarvittaneen valtakunnallista yhteistyötä hallinnon, hankkijoiden, tukkujen ja yritysten välillä.
Kansallisissa tavoitteissa kannustetaan julkista sektoria kiinnittämään huomioita sekä kotimaisten raaka-aineiden hankintaan että lähi- ja luomuruoan osuuden lisäämiseen. Julkisissa elintarvikehankinnoissa on kyse sadoista miljoonista euroista. Hankintapäätöksillä ratkaistaan se, miten nämä eurot kulutetaan. Tämän takia myös asian seuranta on tärkeää.
Tiedot perustuvat Ruralia-instituutin toteuttaman, julkisista elintarvikehankinnoista vastaaville yksiköille kohdistetun kyselyn tuloksiin. Kyselyllä kerättiin tietoa muun muassa julkiskeittiöiden lähi- ja luomuruoan käytöstä ja käytön esteistä sekä tulevaisuuden näkymistä. Kyselyyn saatiin 113 vastausta eri puolilta Suomea. Vastaukset kattoivat suuren osan maamme julkisista elintarvikehankinnoista. Vastaavanlainen kysely on toteutettu aikaisemmin vuosina 2013 ja 2019, joten aiempien vuosien tuloksia voitiin verrata nyt saatuihin tuloksiin.
Lähiruoan käytön kehittyminen julkisissa ammattikeittiöissä ja sen aluetaloudelliset vaikutukset -hanke on maa- ja metsätalousministeriön rahoittama. Hankkeesta tullaan myöhemmin tänä vuonna julkaisemaan lähiruoan käytön aluetalousvaikutuksiin ja alueellisiin eroihin keskittyvä raportti.