Monipaikkaisuus ei yleensä näy väestötilastoissa. Alueet eivät välttämättä tyhjenekään, vaikka niiden tilastoitu väkiluku vähentyisi, vaan niiden käyttö muuttaa luonnettaan pysyvämmästä käytöstä kausittaiseen käyttöön. Monipaikkaisuuden kehityspotentiaali on suuri maaseudulla, mutta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa monipaikkaisuuden huomioon ottaminen on yhä marginaalissa. Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin juuri julkaisemasta raportista Kohti dialogia - Vapaa-ajan asuminen Etelä-Savon voimavaraksi.
Vapaa-ajan asuminen on keskeinen aluekehityksen moottori vapaa-ajan asumisen leimaamilla alueilla nyt ja tulevaisuudessa, sekä taloudellisesta että sosiaalisesta näkökulmasta. Vapaa-ajanasukkaat ovat myös aluekehitystoimijoita, joiden rooleja aluekehittämisessä ovat kuluttaja, osallistuja ja kehittäjä. Vapaa-ajan asumisella on jo nyt suuri vaikutus Etelä-Savon talouteen ja työllisyyteen, mutta pitkäjänteisellä kehittämistyöllä vaikutus voisi nousta vieläkin suuremmaksi.
Kaikki Etelä-Savon mökkikunnat eivät ole vielä ottaneet vapaa-ajan asumista strategiseksi kehittämiskohteekseen. Vaikka vapaa-ajan asumisen kehittäminen kuntien, kylien ja yritysten yhteistyönä on vielä jäsentymätöntä, siihen on halukkuutta sekä kylissä että yrityksissä. Tällä hetkellä kunnat poimivat aktiivisia vapaa-ajanasukkaita mukaan toimikuntiin, mutta he eivät edusta vapaa-ajanasukkaita mökkiläisdemokratian näkökulmasta. Vapaa-ajanasukkaiden osallistumispotentiaalia voi jäädä nyt piiloon: muun muassa nuoremman sukupolven mökkeilijöiden osallistamiseen mökkikuntien kehittämiseen esimerkiksi digitaalisin välinein kannattaisi panostaa.
Mökkilaiturilla-mobiilisovellus on uusi keino etenkin työikäisten vapaa-ajanasukkaiden saavuttamiseen. Mobiilisovellus mahdollistaa vuorovaikutuksen kehittämisen mökkiläisten kanssa tiedonvälityksen ja tiedonkeruun kautta sekä paikkatietojen ajallisen ja alueellisen vertailun. Sovelluksen avulla toteutetun palvelukyselyn vastaukset antoivat kasvusuuntaisen tulevaisuuden näkymän vapaa-ajanasukkaiden palvelujen käytöstä Etelä-Savossa. Tulevaisuudessa sovellusta tulisi edelleen kehittää.
Vapaa-ajan asuminen on globaali ilmiö ja maailmalta löytyy vapaa-ajan asumisen alueita, joilla on yhtymäkohtia Etelä-Savoon mökkiseutuna. Kansainvälisiä malleja vapaa-ajanasumisen kehittämiseen ja yhteistyöhön vapaa-ajanasukkaiden kanssa kannattaa siten hyödyntää.
Raportti:
Manu Rantanen, Tuula Pihkala, Torsti Hyyryläinen ja Susanna Kujala (toim.): Kohti dialogia - Vapaa-ajan asuminen Etelä-Savon voimavaraksi. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2019. Raportteja 198.
Lisätietoja:
Manu Rantanen, projektipäällikkö
manu.rantanen@helsinki.fi
Puh. 044 525 5890
Tutkimusta on tehty yhteistyössä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa ja sen on mahdollistanut Etelä-Savon maakuntaliiton kautta saatu EAKR-rahoitus ja Mikkelin seudun kuntien mukana oleminen Etelä-Savo kestävän vapaa-ajan asumisen ykkösalueeksi 2017–2019 -hankkeessa.