Seminaarissa kuultiin tutkimustietoon perustuen esityksiä kylien yhteisöllisestä yritystoiminnasta sekä kotiseudun kehitystyöstä. Kutsuesitelmän piti Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo.
Maaseudun kyläyhdistyksille sopivaa liiketoiminnan tapaa esitteli projektipäällikkö Katja Rinne-Koski Ruralia-instituutista.
Rinne-Koski esitteli, miten kyläyhdistys voi halutessaan pyörittää myös yritystä, jos sillä on olemassa avustusvaroista erillistä liiketoimintaa.
Käytännön kokemuksia aiheesta kertoi Kainaston nuorisoseuran puheenjohtaja Asko Istolahti. Nuorisoseuralla on esimerkiksi jäätelökioski, joka tarjoaa kesätyötä viidelle kylän nuorelle. Kyläkeskuksen kunnosta taas huolehditaan työllistämistuetun työn ja kuntouttavan työtoiminnan avulla.
-Olemme kylän suurin työnantaja, Istolahti kertoi.
Rinne-Kosken mukaan tämän tyyppistä liiketoimintaa voidaan nimittää yhteisölähtöiseksi yhteiskunnalliseksi yrittäjyydeksi. Rinne-Koski on tutkijana viime vuosina keskittynyt tähän teemaan.
Yhteiskunnalliseksi yritykseksi luetaan yritystoiminta, jonka voitosta suurin osa ohjataan jonkin yhteiskunnallisen tai ekologisen tavoitteen toteuttamiseen. Esimerkiksi kyläyhdistys ohjaa tällöin voitot vaikkapa kylän ja sen asukkaiden hyväksi.
Rinne-Kosken mukaan yhteisöjen merkitystä maaseudun palvelutuotannossa on viime aikoina nostettu enenevissä määrin esiin. Kylät voisivat tarjota omaa panostaan esimerkiksi maaseudulla asuvien ikäihmisten arjen tukemiseen, kuten vaikkapa ateria-, siivous- tai asiointipalveluihin.
Rinne-Koski on viimeksi perehtynyt aiheeseen YTYÄkylä-hankkeessa.
Projektipäällikkö Timo Suutari Ruralia-instituutista kertoi omassa esityksessään, miten tutkimustietoon perustuen on viime vuosina tuettu eteläpohjalaista kotiseututyötä.
Instituutilla on päättymässä Kotimatka-hanke, joka on viime vuosina tarjonnut maaseudun paikallisyhdistyksille virikkeitä ja työkaluja kotiseutuhankkeiden ideointiin ja suunnitteluun.
Hankkeen työpajoissa on ollut mukana yli 40 yhdistystä eri puolilta Etelä-Pohjanmaata. Työpajojen lisäksi yhdistyksille on tarjottu opastusta ja neuvontaa. Hankkeen opit ja esimerkit on lisäksi koottu "Kotiseutu kestäväksi" -nimiseen juuri julkaistuun oppaaseen.
Instituutti on ollut mukana esimerkiksi Teuvalla pohtimassa Otto Syreenin talon tulevaisuutta. Talolle haetaan jatkokäyttöä yhdistysten talona.
- Sitä kautta on pyritty varmistamaan myös rakennuksen säilymistä niin, että on menty toiminta ja toiminnan kehittäminen edellä, Suutari kertoi.
Hankkeessa on edistetty myös teuvalaisen Nisulan valokuvaamon kuva-arkistojen digitoimista. Se on ollut tutkijan näkökulmasta mielenkiintoinen kotiseututyön pähkinä, jossa keskeinen tavoite ei välttämättä ole pelkkä digitoiminen itsessään.
- Oleellisempi kysymys on se, miten aineistoa käytetään monipuolisesti digitoimisen jälkeen. Miten digitoidut valokuvat tulevat osaksi kotiseututyötä ja kotiseutukasvatusta?
Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo jakoi omassa puheenvuorossaan ajatuksiaan maaseudun tilasta ja tulevaisuudesta.
Hän toi esiin esimerkiksi näkemyksensä siitä, että paikallisyhteisöillä on edelleen monille ihmisille arvoa, vaikka maailma sinänsä kaupungistuu ja globalisaatio on muuttanut sen rakenteita.
-Tänä päivänä puhutaan esimerkiksi kotiseuturakkaudesta ja siitä, että juurrutaan, kuulutaan joukkoon – ja että se tekee meille hyvää ja sillä on terveysvaikutuksia.
Keskeinen keskustelu maaseudun ympärillä on liittynyt viime vuosina monipaikkaisuuteen ja sen mahdolliseen lisääntymiseen.
-Onko tulevaisuus monipaikkainen? Tämä on kauhean yksinkertainen asia: joo, on. Koronan jälkeen meillä ei ole paluuta vanhaan maailmaan. Mökkeilyn, matkustamisen, pendelöinnin ja kaiken sellaisen kasvu tekee maailmasta monipaikkaisen, Ylitalo katsoo.
Kotimatka – Kotiseutusuunnittelu maaseudun kehittämistyökaluna -hanketta ja Yhteisölähtöinen yhteiskunnallinen yrittäjyys kylissä (YTYÄkylä) -hanketta on rahoittanut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Manner-Suomen maaseutuohjelmasta.