Väitöskirjatutkija Matti Mäkelä Ruralia-instituutista kertoo hankkeesta ja rakennusperinnöstä maaseudun pitovoimatekijänä ja Risto Känsälä opastaa talohistorian lähteisiin. Tilaisuuden pääpuhujana on Taina Hautamäki (Kosolan Talo Oy), joka kertoo Kosolan talon kunnostusprojektista ja tulevasta toiminnasta. Hautamäki kertoo myös Ruotsin Hälsinglandin talonpoikaistalojen matkailutoiminnasta. Pohjalaistaloja vastaavat Hälsinglandin talonpoikaistalot saivat UNESCOn maailmanperintökohteen statuksen vuonna 2012.
”Sivukamarituvat historian näyttämönä” on LEADER-toimintaryhmä Pirityisten päärahoittama hanke, missä selvitetään paitsi tämän keskipohjalaisen, erikoislaatuisen rakennustyypin historiaa ja nykyistä tilaa, pyritään edistämään myös rakennusperinnön ja historiatiedon käyttöä.
Mutkalampi - kadonnut maailmanperintökohde?
Tilaisuudessa on esillä myös Veikko Vionojan piirustuksia Kannuksen Mutkalammin kylästä. Piirustukset esittelee kylän pitkäaikainen asukas Eero Pelto-Arvo.
Etelä-Pohjalainen Osakunta teki tutkimusretken kylään 1952. Retkelle osallistui myös kuvataiteilija Veikko Vionoja, joka rakastui Mutkalammen maisemiin ja tunnelmaan loppuiäkseen.
Mutkalammen kylää Kannuksen pohjoispuolella ei ole enää olemassa. Talonpoikaisen rakennushistorian mittakaavassa ainutlaatuinen pohjalaistalojen ja piharakennusten tihentymä, ryhmäkylä, olisi ajan myötä saattanut valikoitua jopa kansalliseksi museokohteeksi, ellei 1950-luvun uusjako ja sitä seurannut kehitys olisi tuhonnut kokonaisuutta täydellisesti. Ajan henkeä kuvastaa, että uusjako purkutöineen toteutettiin Mutkalammilla kuitenkin riidattomasti ja asukkaiden omasta tahdosta.
Lisätietoja:
Matti Mäkelä, väitöskirjatutkija
Helsingin yliopisto
Ruralia-instituutti
matti.t.makela@helsinki.fi