Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla (YTYÄ)

Maaseutuyhteisöjen elinkeinojen ja elinympäristön kehittämisessä tarvitaan mm. liiketalouden, maaseutusosiologian ja ympäristötieteiden osaamista. Tarvitaan myös yhteiskunnallisten yritysten kaltaisia uusia ennakkoluulottomia käytännön työkaluja kylien sosiaalisten, taloudellisten ja ekologisten haasteiden selättämiseksi. Tällaisen monitieteisen, käytännönläheisen ja suoritustavoiltaan joustavan koulutusohjelman puute tunnistettiin Suomessa, Baltian maissa ja Romaniassa ja siltä pohjalta luotiin Maaseudun yhteisöjen kehittämisen maisteriohjelma RuralCom.

Hankkeen tavoitteena on tarjota korkeakouluopiskelijoille ja maaseudun parissa työskenteleville ja siitä kiinnostuneille:

• Viiden yliopiston yhteinen maaseutuyhteisöjen kehittämisen maisteriohjelma
• Maisteriohjelman tueksi laaditaan kattavat verkko-opintomateriaalit (25 op), mikä tukee opintojen aikaan ja paikkaan sitoutumatonta joustavaa suorittamista.
• Kaikille avoin 5 opintopisteen laajuinen verkkokurssi (MOOC) yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä
• Hankkeen aikana laaditaan myös 10 lyhyttä eli 8–16 tunnin pituista kurssia maaseudun kehittämisen parissa toimiville ja siitä kiinnostuneille aikuisopiskelijoille

Hankkeen toteuttamisesta vastaavat Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan lisäksi Viron maatalousyliopisto, Latvian elämäntieteiden ja teknologian yliopisto, Vytautas Magnus ylipisto Liettuasta ja Bukarestin taloustieteellinen yliopisto Romaniasta.

Hanke toteutetaan 1.11.2022 – 31.10.2023 ja sen on osarahoittanut Euroopan unionin Erasmus+-ohjelma.

ViSEnet -hankkeen tarkoituksena on tuottaa erityisesti maaseutukontekstiin soveltuvaa yhteiskunnallisen yrittäjyyden opintomateriaalia ja antaa ideoita ja menetelmiä yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistämiseksi ja tukemiseksi maaseudulla.

Hankkeessa luodun oppimateriaalin löydät tästä linkistä: https://www.ruralsehub.net/visenet-overview/

Tutustu myös kansainväliseen maaseudun yhteiskunnallisten yritysten verkostoon (Rural SE Hub): https://www.ruralsehub.net/

Hankkeen tavoitteena on edistää maaseudun kyläyhdistysten ja vastaavien toimijoiden uudenlaista yhteisölähtöistä palvelutoimintaa tukemalla yhteiskunnallisen yrittäjyyden aloittamiseen, edistämiseen ja kehittämiseen liittyviä prosesseja asiasta kiinnostuneissa kylissä. Hankkeeseen valitaan 4–6 teemasta kiinnostunutta kylää Etelä-Pohjanmaan alueelta siten, että ne edustavat mahdollisimman hyvin Etelä-Pohjanmaan eri seutukuntia.

Tavoitteena on tarjota kylätoimijoille

• opastusta, koulutusta ja tietoa yrittäjyysprosessiin ja palveluiden suunnitteluun liittyen
• tukea yhteisöllisen palvelusuunnittelun ja yrittäjyysprosessin etenemistä kylien omiin vahvuuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin perustuen
• kehittää kylien välistä vertaisoppimista ja -tukemista mahdollistamaan kokemusten ja hyvien käytänteiden vaihtoa sekä
• sitouttaa tunnistettuja sidosryhmiä tukemaan yhteisöllisiä palvelutuotannon kehittymistä ja edistämään yhteiskunnallista yrittäjyyttä alueella kumppanuuspöydän kautta.

Lisäksi hankkeen tavoitteena on löytää ja tunnistaa yhteisöllisen palvelutuotannon ja yhteisölähtöisen yhteiskunnallisen yrittäjyyden pullonkaulat kylän kehittämisprosessissa, etsiä ja tarjota niihin ratkaisuehdotuksia sekä tuoda hankkeen avaintuloksia ja keskeisiä havaintoja valtakunnallisesti esiin myös muiden hyödynnettäväksi ja mallinnettavaksi.

Han­ke koos­tuu kol­mes­ta toi­men­pi­de­ko­ko­nai­suu­des­ta, joi­ta ovat

 

1. neljä teemallista työpajaa

• jokainen työpaja muodostaa oman kokonaisuutensa osana yhteisölähtöisen palvelutuotannon ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden prosessia. Vaikka työpajat ovat pääsääntöisesti suunnattu pilottikylille, ovat ne avoimia myös kaikille teemasta kiinnostuneille.
• Työpajojen teemoja ovat kylän tarpeiden selvittäminen, yhteisölähtöistä liiketoimintaa tukevien suunnitelmien tekeminen, liiketoimintasuunnitelman laatiminen ja yhteisölähtöisen liiketoiminnan johtaminen.

2. verkostoituminen ja vuorovaikutus

• Hankkeen tavoitteena on verkottaa omaehtoisesta palvelutuotannosta ja yhteisölähtöisestä yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä kiinnostuneita kyliä keskenään tukemaan kylien oppimista ja tarjoamaan vertaistukea.
• Yhteistyötä tuetaan myös perustamalla hankkeeseen yhteisölähtöisen yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistämisen kumppanuuspöytä, jonka tavoitteena on toimia keskustelualustana kylien ja niiden sidosryhmien välillä.

3. hyvien esimerkkien esiintuominen.

Hanke toteutetaan 1.10.2020–30.06.2023 ja sen rahoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Manner-Suomen maaseutuohjelmasta.

YTYÄ MAASEUDULLE: Kunnille keinoja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tukemiseen maaseudun palvelutuotannossa -hankkeen tarkoituksena on tarjota kylätoimijoille ja kuntapäättäjille käytännöllisiä ratkaisumalleja yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja soveltamiseen osana maaseudun palvelujen vahvistamista ja kehittämistä.

Hankkeen toimenpiteet rakentuvat neljästä vaiheesta:

1. Kuntakysely: kyselyssä selvitetään kuntatoimijoiden ajatuksia kunnan asukkaiden osallistumisesta entistä aktiivisemmin kunnan palvelutuotantoon. Kuntakyselyn tietosuojaseloste sekä tietoa henkilötietojen käsittelystä. Kysely lähetettiin kuntien kunnanjohtajille ja kunnanvaltuustojen puheenjohtajille tai vastaavia tehtäviä hoitaville sähköpostitse pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta.

   Mitä kunnat ajattelevat maaseudun asukkaiden yhteisöllisesti toteuttamasta palvelutuotannosta? Miten ja missä määrin kunnat ovat kiinnostuneita edistämään yhteisölähtöistä palvelutuotantoa alueellaan?

   Maaseutuyhteisöjen yhteisölähtöisessä palvelutuotannossa on valtavasti potentiaalia, mikä parantuneiden palveluiden lisäksi parhaimmillaan tuottaa asukkaille osallisuuden, yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin kokemuksia. Mutta miten kunta voisi tukea tätä aloitteellisuutta alueellaan? Onko sitä edes syytä tukea? Tämän kyselyn tarkoituksena on selvittää kuntien edustajien näkemyksiä ja ajatuksia yhteisölähtöisestä yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä ja sen tukemisesta alueellaan.

   Vastaamalla kyselyyn annat meille tärkeää ajankohtaista tietoa kuntien ajatuksista yhteisölähtöisen yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistämisestä, ja voit myös vaikuttaa aineiston perusteella muodostettaviin politiikkasuosituksiin. Kyselyn aihe on valtakunnallisesti erittäin ajankohtainen ja kiinnostava, ja kyselyn tuloksia tullaan käsittelemään ja esittelemään useissa eri yhteyksissä. Yleistettävyyden vuoksi on tärkeää, että saamme riittävän määrän vastauksia.

   Kysely on osa YTYÄ MAASEUDULLE: Kunnille keinoja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tukemiseen maaseudun palvelutuotannossa -hanketta. Hankkeen ja kyselyn toteuttaa Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti ja rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö. Kyselyn toteutuksessa on mukana myös Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkki.

2. Arviointityöpaja: kyselyn pohjalta pidetään asiantuntijoiden arviointityöpaja, jossa kylätoiminnan, yrittäjyyden ja kuntien asiantuntijat pohtivat kyselyn aineiston pohjalta kunnan roolia sekä yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuuksia kylätason palvelutuotannon säilyttämisessä ja vahvistamisessa.
3. Maakunnallisten toimijoiden työpajat: kyselyn ja asiantuntijoiden perusteella koostetut toimenpide-ehdotukset esitellään maakunnallisille toimijoille, jotka arvioivat niitä käytännön toteutettavuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Maakunnallisia työpajoja toteutetaan 4–6 sen mukaan, millä alueella kiinnostusta ja potentiaalia aiheeseen on eniten.
4. Vinkkivihko: hankkeen keskeisistä tuloksista työstetään opaskirja, johon kootaan toteutettavimmiksi ja vaikuttavimmiksi arvioidut toimenpiteet, tavat tai keinot, joilla kunnat voivat mahdollisesti tukea ja vahvistaa yhteiskunnallista yrittäjyyttä.

Toteuttaja

Hankkeen toteuttaa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Hanketta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä. Hanke päättyi 31.12.2019.

MERSE-projektin tavoitteena on helpottaa yhteiskunnallisten yritysten perustamista ja kehittämistä maaseutumaisilla NPA-alueilla. Yhteiskunnallisilla yrityksillä on tutkittua tarvetta sosiaalisen vaikuttavuuden osoittamiseen ja kasvattamiseen. MERSE pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen kehittämällä erityisesti maaseudulle soveltuvia yhteiskunnallisen yrittäjyyden liiketoimintamalleja sekä vertailemalla yrittäjyyden tukirakenteita ja yritystoiminnan edellytyksiä (työpaketti 1), tukemalla tiedonvaihtoa ja muilta oppimista sekä luomalla verkostoja eri maiden yritysten välillä (työpaketti 2) ja tuottamalla tiekartan siitä, miten yritykset voivat mitata ja parantaa vaikuttavuuttaan (työpaketti 3). Viiden NPA-maan (Ruotsi, Suomi, Norja, Islanti, Irlanti ja Suomi) kansainvälisen tiedonvaihdon ja yhteistyön kautta pystytään tunnistamaan parhaita käytäntöjä, joita voidaan soveltaa erilaisten yhteiskunnallisten yritysten toimintakontekstiin. Konsortiota johtaa Mittuniversitetet (Ruotsi) ja siinä on kumppaneina Coompanion kooperativ utveckling (Ruotsi), KBT Fagskole (Norja), The Gaeltacht Authority (Irlanti), Vestfjarðastofa (Islanti) ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti (Suomi). Lisäksi projektiin on sitoutunut laaja joukko liitännäisorganisaatioita (kuntia, kulttuurikeskuksia, osuustoiminnan ja yhteiskunnallisen yrittämisen kattojärjestöjä ja kehittämisyhdistyksiä), jotka varmistavat tulosten juurtumisen käytännön toimintaan. Hankkeen päärahoitus tulee EU:n Interreg-ohjelmasta ja vastinrahoitus Lapin liitolta ja Ruralia-instituutilta.

Hankkeen toteutusaika on 1.7.2023-30.6.2026.

Yhteisölähtöisten yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten parantaminen maaseudulla - Maaseutupolitiikan TUUMA-verkoston julkaisuja aloite #2

Tämä ALOITE tuo esiin ne toimenpiteet, joita vaaditaan maaseudun yhdenvertaisen ja yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisen palvelurakenteen turvaamiseksi yhteisölähtöisen yhteiskunnallisen yrittäjyyden keinoin. 

Yhdistyksestä kyläyritykseksi?  

OPAS yhteisölähtöisen yhteiskunnallisen yrityksen perustamista miettiville kylätoimijoille
Katja Rinne-Koski, Ada Trogen, Anne Matilainen ja Merja Lähdesmäki
 

Yhteiskunnallisen ja yhteisölähtöisen yhteiskunnallisen yrittäjyyden teemaan liittyvät tietokortit

Yhteisölähtöinen yhteiskunnallinen yrittäjyys kylissä (YTYÄkylä) -hankkeessa laaditut TIETOKORTIT tuovat esiin yhteiskunnallisen ja yhteisölähtöisen yhteiskunnallisen yrittäjyyden teemaan liittyviä tietosisältöjä ja esimerkkejä. 
 

Yh­teis­kun­nal­li­nen yrit­tä­jyys maa­seu­dul­la

Tämä vuonna 2018 valmistunut opas pohjautuu Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla − uusia tuulia palvelutuotantoon? (YTYÄ!) -hankkeessa koottuihin tietoihin ja käytännön pilottien kokemuksiin. Hanketta toteuttaessamme ja opasta laatiessamme olemme halunneet painottaa erityisesti maaseutukontekstia yhteisölähtöisen palvelutuotannon ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintaympäristönä. Oppaan tarkoituksena on auttaa kyläyhdistyksiä pohtimaan yhteiskunnallista yrittäjyyttä omalta kohdaltaan sekä tarjota vinkkejä ja työkaluja teeman viemiseksi eteenpäin. "Opas ei ole täydellinen eikä sen ole tarkoituskaan olla. Sen uskallamme luvata, että alkuun tällä varmasti pääsee."

Katja Rinne-Koski, Anne Matilainen ja Merja Lähdesmäki
OPAS KYLÄTOIMIJOLLE AVAUTUU TÄSTÄ

Vink­ki­vih­ko kun­nil­le yh­teis­kun­na­li­sen yrit­tä­jyy­den tu­ke­mi­sek­si

Julkaisun tavoitteena tarjota vertaistukea ja mahdollisimman konkreettisia vinkkejä yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistämisestä ja tukemisesta kiinnostuneille kunnille kokoamalla yhteen hankkeen tärkeimpiä tuloksia ja pohdintoja. Kirjoitustyöhön ovat osallistuneet hankkeen projektipäällikkönä toiminut Katja Rinne-Koski, hankkeen vastuullinen johtaja Merja Lähdesmäki, hankkeen asiantuntija Anne Matilainen sekä tutkimusavustaja Outi Hakala, joka on vastannut hankkeen kyselyn käsittelystä, tulosten analysoinnista ja raportoinnista myös tässä julkaisussa. JULKAISU AVAUTUU TÄSTÄ

Julkaisun pohjalta on tehty elokuussa 2020 valtakunnallinen politiikkasuositus maaseutupoliittisen ohjelmatyöhön liittyen, politiikkasuositukseen voit tutustua tästä: Kunnat ja yhteiskunnallinen yrittäjyys – organisoituja malleja maaseudun palvelutuotantoon
 

Kuntakyselyn tulokset

Mitä kunnat ajattelevat maaseudun asukkaiden yhteisöllisesti toteuttamasta palvelutuotannosta? Miten ja missä määrin kunnat ovat kiinnostuneita edistämään yhteisölähtöistä palvelutuotantoa alueellaan?

Kuntatoimijoiden ajatuksia kunnan asukkaiden osallistumisesta entistä aktiivisemmin kunnan palvelutuotantoon selvitettiin kesällä 2019 toteutetulla kyselyllä. Kyselyn tulokset esitetään neliosaisessa kalvosarjassa.

Osa 1: Johdanto
Osa 2: Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla
Osa 3: Yhteisöt palveluiden tuottajina kunnissa
Osa 4: Yhteisölähtöinen yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla

Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille kohdistetun kyselyn tulokset

Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistysten näkemyksiä kylien palveluista ja niiden tulevaisuudesta selvitettiin kyselyllä, jonka tulokset esitetään kuuden kalvokokonaisuuden sarjassa. Tuloksista on poimittu kuntien toimintaa koskevat näkemykset omaksi kalvosarjakseen.

Osa 1: Taustatiedot
Osa 2: Nykytilanne
Osa 3: Palvelutarjonta
Osa 4a: Kyläyhdistys ja yrittäjyys
Osa 4b: Kyläyhdistys ja yrittäjyys: mielipideväittämät
Osa 5: Kyläyhdistys palveluiden tuottajana
Näkemyksiä kuntien toiminnasta

Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille kohdistetun kyselyn tulokset

Vapaa-ajan asukkaat ovat yksi kiinnostava asukasryhmä palveluiden käytön ja myös tuottamisen kannalta. Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille kohdistetun kyselyn tarkoituksena oli selvittää vapaa-ajan asukkaiden ajatuksia kylien toimintaan osallistumisesta sekä näkemyksiä kylien palveluista ja niiden tulevaisuudesta. Kyselyn tulokset esitetään viisiosaisessa kalvosarjassa.

Osa 1: Taustatiedot
Osa 2: Mökkeilyn taustatiedot
Osa 3: Palvelutuotanto
Osa 4: Kiinnostus osallistua palvelutuotantoon
Osa 5: Johtopäätökset

Ar­tik­ke­lit

Artikkeli Maaseudun uusi aika (MUA) - lehdessä 2017: Kyläyhdistykset ja yhteiskunnallinen yrittäjyys? Katja Rinne-Koski, Merja Lähdesmäki & Anne Matilainen

Rinne-Koski & Merja Lähdesmäki (2021). Kuntalaiset palveluita tuottamassa – maaseudun yhteisölähtöinen palvelutuotanto kunnan viranomaisten legitimaatio-puhunnan ristiaallokossa. Focus Localis.

Yhteisölähtöinen yhteiskunnallinen yrittäjyys -aamukahvitilaisuus 1.12.2021 (video)

• Hyvin toteutetuilla kehityshankkeilla on kauaskantoisia seurauksia, vaikkei hankkeen aikana välttämättä suuria muutoksia tapahtuisikaan 
• Kehitys on usein inkrementaalista, esimerkiksi päiväkoti Eskolassa on kasvanut ja kehittynyt juuri näin
• kylissä tapahtuu monenlaista palvelutuotantoa ja -toimintaa, joista pitäisi muistaa kertoa muillekin
• yhteiskunnallinen yrittäjyys ei korvaa perinteistä yhdistystoimintaa, parhaimmillaan molemmat kuitenkin tukevat toinen toistaan
• yhteiskunnallinen yrittäjyys ei saa olla itseisarvo, vaan sille täytyy olla selkeä ”lisähyöty”.

Kyläyhteisöjen mahdollisuudet työllistäjinä sekä kunnan että kylän näkökulmasta 23.3.2022

• Kuntien ja kylien yhteistyössä pitäisi tunnistaa kylän vapaaehtoistoiminnan panos ja sen merkitys työllistämiselle sekä arvostaa sitä sanoin ja teoin enemmän 
• kylien kokemukset työllistäjinä tulisi levitä muillekin kylille: tässäkin on puute hyvistä esimerkeistä
• kyläyhteisöt ovat hyvä työllistämispaikka etenkin ko. alueella asuvien kuntoutujien osalta: työympäristö on tuttu ja työmatka sopiva
• Työllistämistoiminta vaatii kuitenkin yhdistykseltä vastuuhenkilöt, jotta toiminta on organisoitua.

Kyläyhdistyksen kokemukset palvelutuottajana, case kahvibaari Kukkuma 7.6.2022 (video)

• Kylien ”sisuuntuminen” voi olla positiivinen voimavara ja se tulisi osata valjastaa paremmin muutoksen voimavaraksi
• kyläyrityksen toiminnan jatkuvuus ei voi perustua pelkkään vapaaehtoistyöhön tai talkoisiin: toimijoille olisi hyvä maksaa rahallinen korvaus
• kyläyrityksen on tärkeää löytää toimivat yhteistyötavat ja -kuviot sidosryhmien, kuten kunnan, kanssa

Järjestöt ja niiden rooli kunnan palvelutuotannossa – kokemuksia Evijärveltä 14.12.2022

• Monen maaseutukunnan palvelutuotanto nojaa vahvasti yhdistystoimintaan, jolloin yhdistykset olisi hyvä nähdä kunnan palvelutuotannon tukiverkostona
• Yksilöiden omat verkostot rakenteellisten verkostojen rinnalla ovat tärkeitä ja ne ansaitsisivat enemmän huomiota ja resursseja 
• kunnan yhdistyksillä on tärkeä rooli osana kunnan palvelutuotantoa: yhteistyön kokoamisessa on kunnan järjestökoordinaattorilla suuri merkitys

Yhteiskunnallinen yrittäjyys osana kuntien palvelujärjestelmää, 29.3.2023

• Yhteisölähtöinen yhteiskunnallinen yrittäjyys on mielenkiintoinen ja potentiaalinen yhteistyöavaus maaseudun palvelutuotantoon myös hyvinvointialueiden näkökulmasta
• Yhteiskunnallisen yrittäjyyden ideologia on omiaan luomaan työhön nuorten kaipaamaa merkityksellisyyttä
• Yhteiskunnallisen yrittäjyyden malli sopii hyvin esimerkiksi Green Care-toiminnan toteuttamiseen
• Yhteisölähtöinen yhteiskunnallinen yrittäjyys on vielä ”tavallista” yhteiskunnallista yrittäjyyttä tuntemattomampi ilmiö, etenkin nuorten silmissä.

YYYO-webinaari 16.5.2022 (video)

Yhteisölähtöisen yhteiskunnallisen yrittäjyyden kehittämisprosessi

Katja Rinne-Koski, Ada Trogen, Anne Matilainen ja Merja Lähdesmäki

Video

 

Mitä on yhteisölähtöinen yhteiskunnallinen yrittäjyys



Katja Rinne-Koski, Ada Trogen, Anne Matilainen ja Merja Lähdesmäki

Video

YTYÄ-kyläkysely Google form

Kylän palvelutarpeiden selvittäminen on tärkeää, kun kylät pohtivat yhteisölähtöisen yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuuksia. Yksi tapa tehdä palvelutarveselvitystä ovat kyläkyselyt. Tässä videossa annetaan ohjeet siitä, miten kyläkyselyitä tehdään Google Forms-ohjelmalla internet-selaimessa. Ohjelmaan käyttöön tarvitaan Google-tili.

Video

 

Yhteisölähtöisen palvelutuotannon kokemuksia Vuolenkosken kyläyhdistyksessä

Ville Pisto, Vuolenkosken kyläyhdistys

Video

Vinkkejä kylien liiketoimintasuunnitelmaan

Osmo Autio, Wikli Group Oy

Video

Työpajan materaalit 26.4.2017, Seinäjoki

Yhteiskunnallinen yrittäjyys

Kristiina Ullgrén, Impactor Consulting Osk    

Tietoiskuvideo

Työpajan materaalit 23.2.2017, Seinäjoki ja Alajärvi

What is Social Enterprise?

Dr Roger Evans, Estonian University of Life Sciences

Tietoiskuvideo

Työpajan materaalit 3.11.2016, Seinäjoki

Yhteiskunnallinen yrittäjyys ja sen mahdollisuudet maaseudulla

Anne Bland, Uusia Network

Tietoiskuvideo

Eskolan kylän kokemuksia palveluiden tuottamisesta

Miia Tiilikainen, Palveleva Yhteisö -hanke

Tietoiskuvideo