Maaseututaajamat ja kirkonkylät luovat perustan maaseudun palvelurakenteelle, johon myös niiden ympärillä asuvat tai mökkeilevät tukeutuvat. Niillä on keskeinen merkitys kuntien kehitykselle, jonka suunnan muuttaminen vaatii muutosten ennakointia, oppimista sekä eri toimijoiden, kuten yrittäjien, kuluttajien ja julkisen sektorin välisen vuorovaikutuksen lisäämistä. Maaseututaajamien tulevaisuus määrittyy pitkälti siitä, miten niissä pystytään tarttumaan uusiin palveluliiketoiminnan mahdollisuuksiin ja digitaalisiin ratkaisuihin sekä kehittämään maaseututaajamien vetovoimaa ja viihtyisyyttä.
Hankkeessa etsittiin ratkaisuja kuuden itäsuomalaisen maaseutukunnan taajamien uudistumiseen ja elinvoiman luomiseen. Tavoitteina oli tukea maaseututaajamien uudistumista osana maaseutukuntien elinvoimapolitiikkaa, löytää toimivia ratkaisuja maaseututaajamien viihtyisyyden ja vetovoiman lisäämiseen, selkiyttää maaseututaajamien roolia digitalisoituvassa palveluympäristössä, saada uusia toimijoita mukaan eri organisaatioista ja väestöryhmistä, luoda ylipaikallinen oppiva verkosto sekä tuottaa uutta tietoa maaseututaajamien kehittämiseen. Hanke organisoitiin kahden yliopiston ylipaikalliseksi, oppivaksi verkostoksi, ja näin vahvistettiin maaseudun paikkaperustaista kehittämiskulttuuria. Yliopistot vastasivat mm. oppimisprosessin organisoinnista, tiedon keräämisestä, jalostamisesta sekä jatkuvasta arvioinnista. Kunnat organisoivat ja toteuttavat paikallisesti kehittämistoimet, jotka määriteltiin yhteisessä oppimis- ja toimeenpanosuunnitelmassa.
Ruralia-instituutin lisäksi olivat mukana Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia sekä Heinäveden, Keiteleen, Liperin, Mäntyharjun, Tervon ja Valtimon kunnat. Sitä rahoitettiin Manner-Suomen Maaseutuohjelmasta.
Hankeaika 1.11.2017 – 30.10.2020
Miten oppiminen voidaan organisoida osaksi projektimuotoista aluekehittämistä? Tutustu raporttiin: Oppimisen organisoiminen monipaikkaisessa kehittämishankkeessa - toimintatutkimuksellinen lähestymistapa
Uusiutuvat elinvoimataajamat -kuntien keskeisimmät opitut asiat on julkaistu tässä.
Ruralian yhteistyökumppani Pasi Saukkonen Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatiasta pohtii Ruralian blogissa maaseututaajamien elinvoimaratkaisuja. Väestökasvuun perustuva elinvoiman rakentaminen ei ole realistinen vaihtoehto juuri millekään Suomen kunnalle – etenkään maaseutualueilla. Lue blogi tästä
Maaseututaajamien elinvoima-hankkeen videot löydät täältä