Maaseututaajamien elinvoima

Maaseututaajamilla on tärkeä rooli paikallistalouden keskuksina ja aluerakenteen tasapainottajina, mutta niiden elinvoimaisuus on trendinomaisesti heikentynyt samalla kun väestö ja työpaikat ovat siirtyneet suurempiin keskuksiin. Monet maaseututaajamat ovat myös uudessa asemassa kuntaliitosten seurauksena. Maaseututaajamat ja kirkonkylät luovat perustan maaseudun palvelurakenteelle, johon myös niiden ympärillä asuvat tai mökkeilevät tukeutuvat. Niillä on keskeinen merkitys kuntien kehitykselle, jonka suunnan muuttaminen vaatii muutosten ennakointia, oppimista sekä eri toimijoiden, kuten yrittäjien, kuluttajien ja julkisen sektorin välisen vuorovaikutuksen lisäämistä. Maaseututaajamien tulevaisuus määrittyy pitkälti siitä, miten niissä pystytään tarttumaan uusiin palveluliiketoiminnan mahdollisuuksiin ja digitaalisiin ratkaisuihin sekä kehittämään maaseututaajamien vetovoimaa ja viihtyisyyttä.

Uudistuvat elinvoimataajamat (UUDET) 1.11.2017 – 30.10.2020

Hankkeessa etsitään ratkaisuja kuuden itäsuomalaisen maaseutukunnan taajamien uudistumiseen ja elinvoiman luomiseen. Tavoitteena on tukea maaseututaajamien uudistumista osana maaseutukuntien elinvoimapolitiikkaa, löytää toimivia ratkaisuja maaseututaajamien viihtyisyyden ja vetovoiman lisäämiseen, selkiyttää maaseututaajamien roolia digitalisoituvassa palveluympäristössä, saada uusia toimijoita mukaan eri organisaatioista ja väestöryhmistä, luoda ylipaikallinen oppiva verkosto sekä tuottaa uutta tietoa maaseututaajamien kehittämiseen. Hanke organisoituu kahden yliopiston ylipaikalliseksi, oppivaksi verkostoksi, joka vahvistaa maaseudun paikkaperustaista kehittämiskulttuuria. Yliopistot vastaavat mm. oppimisprosessin organisoinnista, tiedon keräämisestä, jalostamisesta sekä jatkuvasta arvioinnista. Kunnat organisoivat ja toteuttavat paikallisesti kehittämistoimet, jotka määritellään yhteisessä oppimis- ja toimeenpanosuunnitelmassa.

Ruralia-instituutin lisäksi ovat mukana Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia sekä Heinäveden, Keiteleen, Liperin, Mäntyharjun, Tervon ja Valtimon kunnat. Sitä rahoitetaan Manner-Suomen Maaseutuohjelmasta.

Maaseututaajamien elinvoimaratkaisut -foorumi on kokonaan verkossa toteutettava sarja videoita, Power Point-esityksiä  sekä kirjallisia raportteja. Foorumi esittelee Uudistuvat elinvoimataajamat-hankkeen tuloksia.

Maaseudun kuntakeskusten merkitys ja tulevaisuus -webinaari ti 6.10.2020 klo 13 - 15

Maaseudun kuntakeskusten merkitys ja tulevaisuus -webinaarissa keskusteltiin ratkaisuista, joita kuuden itäsuomalaisen maaseutukunnan taajamien uudistumiseen ja elinvoiman luomiseen on löydetty. Samalla katse suunnattiin tulevaisuuteen ja pohdittiin pienten kuntakeskusten mahdollisuuksia globaaleissa muutoksissa.

Tallenne webinaarista

Maaseututaajamien elinvoima-webinaarin 6.10.2020 tallenne

Webinaarin ohjelma (PDF):

Avaus                                Ohjausryhmän pj., kunnanjohtaja Jukka Ollikainen
Johdanto                           Maaseudun kuntakeskuksilla on keskeinen rooli kestävyysmuutoksessa
                                            tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen
Esitelmä ja keskustelu    Pienen kunnan elinvoiman rakentaminen
                                           kunnanjohtaja Tiina Heikka

Kommenttipuheenvuoro projektitutkija Ulriika Leponiemi, Tampereen yliopisto

Video 1                               Heinävesi
Keskusteluteema           Monipaikkaisuus taajamien elinvoimatyössä
Alustus                             projektipäällikkö Manu Rantanen
Video 2                             Tervo
Video 3                                Elinvoiman puuttuva palanen
                                           projektitutkija Pasi Saukkonen
Keskusteluteema            Pienten kuntakeskusten tulevaisuus?
Alustus                              tutkimusjohtaja Petri Kahila
Lopetus                            Ohjausryhmän pj., kunnanjohtaja Jukka Ollikainen

 

Muita maaseututaajamien elinvoimaan liittyviä löydöksiä, ratkaisuja ja tuloksia:  

  • Miten oppiminen voidaan organisoida osaksi projektimuotoista aluekehittämistä? Tutustu raporttiin: Oppimisen organisoiminen monipaikkaisessa kehittämishankkeessa - toimintatutkimuksellinen lähestymistapa (klikkaa kuvaa):
Ruralia-instituutin Raportteja 203

  • Elinvoiman rakennuspalikat: Kuuntele Pasi Saukkosen esitykset elinvoiman mittaamisesta ohessa
  • Maaseututaajamien kehittämisen toimivat käytännöt: Kuntien keskeiset opit sekä Ratkaisuja ja haasteita maaseututaajamien kehittämisessä. Ks. seuraava osio.
  • Elinvoiman ratkaisuaihioiden neljä tutkimusteemaa (julkaistaan myöhemmin)
  • Elinvoiman kehittämisen käsitteellinen malli (julkaistaan myöhemmin)

Uusiutuvat elinvoimataajamat -kuntien keskeisimmät opitut asiat on julkaistu tässä. 

  • Tutustu opintoretkiraporttiin, joka kohdistui Lapinjärvelle ja Tuusulaan. Matkan aiheena oli osallisuus kuntien kehittämisessä.
  • Seuraavassa on pohdittu kunnissa toteutettujen osahankkeiden kautta saatuja oppeja kuntataajamien elinvoiman kehittämisessä:
Manu Rantanen: Osahankkeista opittua

 

Tervo Ohry

Ruralian yhteistyökumppani Pasi Saukkonen Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatiasta pohtii Ruralian blogissa maaseututaajamien elinvoimaratkaisuja. Väestökasvuun perustuva elinvoiman rakentaminen ei ole realistinen vaihtoehto juuri millekään Suomen kunnalle – etenkään maaseutualueilla. Lue blogi tästä

Muu koordinaatiotiimi:

 

Petri Kahila

FT Petri Kahila (talousmaantieteen dosentti) on Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian tutkimusjohtaja ja Karjalan tutkimuslaitoksen johtaja

Pasi Saukkonen

YTM Pasi Saukkonen (kansantaloustiede) toimii projektitutkijana Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatiassa

Ohjausryhmä

UUDET-hankkeen ohjausryhmä