Tutkimuksessa koottiin yhteen lähes 300 julkaistua tutkimusta luomumaatalouden tuotantomahdollisuuksista. Usein on esitetty kritiikkiä luomutuotantoa kohtaan, että luomutuotannossa satotasot jäävät liian alhaisiksi eikä luomuviljelyssä saada riittävästi typpeä. Siksi luomumaatalous ei voisi poistaa maailman aliravitsemusta eikä köyhyyttä.
Tutkimus osoittaa, että jos kaikki maatalous maailmassa siirrettäisiin luomutuotantoon, niin tuotanto laskisi jonkin verran kehittyneissä maissa, mutta nousisi huomattavasti kehitysmaissa. Eri laskentamallien perusteella tutkijaryhmä tulee siihen johtopäätökseen, että vaikka kaikki maailman pellot siirrettäisiin luomutuotantoon, niin ruokaa saataisiin riittävästi ruokkimaan maailman koko väestö. Lisäpeltoa ei tarvitse raivata.
Nykyisin ruokaa tuotetaan 2786 kaloria maailman asukasta kohti. Tutkimuksen mukaan luomumaatalous voisi tuottaa 2641 - 4381 kaloria asukasta kohti päivässä. Suositeltu kalorimäärä on 2100 - 2500 kaloria päivässä.
Tutkimus osoittaa myös, että palkokasveja viljelemällä osana viljelykiertoa, seoksina ja välikasveina typpeä saadaan sidottua biologisen typensidonnan avulla riittävä määrä.
Tutkimuksen johtaja professori Ivette Perfecto Michiganin yliopiston Luonnonvarojen ja ympäristönhoidon laitokselta toivookin nyt, että väittely luomutuotannon mahdollisuuksista jo lopetettaisiin.
Painopiste tulisi siirtää luomutuotannon kehittämiseen, niin että sen tarjoamat potentiaaliset mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää. Tärkeää on myös kerätä jo olemassa oleva sekä tutkimus- että kokemusperäinen tietous eri olosuhteista. Tarvitaan paljon viljelytekniikan kehittämistä eri olosuhteisiin sopivaksi, jotta luomutuotannon potentiaaliset mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää. Silloin voidaan tuottaa enemmän ruokaa paikallisin ja uusiutuvin tuotantopanoksin siellä, missä sitä tarvitaan.
Luomuviljely sopii erityisen hyvin olosuhteisiin, missä kalliita maatalouden tuotantopanoksia on vaikea saada ja ne ovat aivan liian kalliita paikallisille viljelijöille. Pienet tilat tuottavat myös pinta-alaa kohti enemmän ruokaa kuin suuret.
Luomuviljely kuormittaa myös vähemmän ympäristöä, on edullisempi luonnon monimuotoisuudelle ja terveellisempää ihmisille. Kun mukaan otetaan yhteiskunnalliset kustannukset, niin luomuvaihtoehto on myös kokonaistaloudellisesti edullisin.
Lue myös A.I. Virtasen typpikotovaraisen viljelyn kehittämisen tulokset, joiden mukaan hän sai käytännön tilalla satotasot nousemaan noin 2-3 -kertaisiksi maan keskisatoihin verrattuna typpikotovaraisin menetelmin. Vastaavia sadonlisiä esittää myös Michiganin uusi tutkimus voitavan saada kehitysmaissa taitavasti toteutetuilla luomumenetelmillä.