MAANEUVO valmentaa neuvojista maan kasvukunnon hoidon ja hiiliviljelyn huippuosaajia

Ääripäästä toiseen vaihtelevat sääolot ja ilmastonmuutoksen hillintä asettavat uusia vaatimuksia maataloudelle. Samalla maaperän kyky sopeutua äärioloihin on heikentynyt mm. tiivistymisen ja yksipuolistuneen viljelyn myötä. Tulevaisuuden maataloudessa tarvitaan yhä enemmän maan hoitoa, kunnostusta ja maan kasvukunnon kehittämistä.
MAA­NEU­VO-val­men­nus käyn­tiin käy­tän­nön­lä­hei­se­nä

MAANEUVO- hankkeessa valmennetaan neuvojia kouluttamaan viljelijöitä entistä parempaan maan hoitoon, joka parantaa sekä maan kasvukuntoa että maaperän hiilen sidontaa.

MAANEUVO- eli Kestävä maaperän hoito ja hiiliviljely laajasti käyttöön tutkimustiedon ja neuvonnan avulla – kehittää kestävän maaperän hoitoon liittyvään neuvontaa sekä vie tutkimustietoa neuvojien ja viljelijöiden käyttöön. Valmennuksessa hyödynnetään mm. ongelmalohkojen korjaamiseen keskittyneessä OSMO-hankkeessa (2015-2019) tuotettua tietämystä, työkaluja ja materiaaleja. Uutta tutkimustietoa valmennuksiin tuodaan hiiliviljelyä tutkivalta ja edistävältä Carbon Action -yhteistyöalustalta sekä sadalta Carbon Action -hiiliviljelytilalta. Lähestymistapa kasvukunnon hoitoon on kokonaisvaltainen, käytännönläheinen ja perustuu tutkimukseen.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa käynnistyi MAANEUVO-valmennus neuvojille syksyllä 2019 osana hiiliviljelyä tutkivaa ja edistävää Carbon Action -yhteistyöalustaa. Kasvintuotannon neuvojien monimuotovalmennus toteutetaan maan kasvukunnon hoitoon keskittyvänä valmennuskokonaisuutena 30:lle neuvojalle ja mentorille. Valmennettavat toimivat viljelyneuvojina ProAgria-keskuksissa, yksityisinä neuvojina tai viljelijämentoreina kattavasti eri puolilla manner-Suomea.

Tiedepohjainen maatalousneuvonta on ollut vuosikymmeniä keskeinen väline uusien viljelykäytäntöjen jalkauttamiseen viljelijöille. Maaperä on kuitenkin monimutkainen kokonaisuus ja sen kunnostamiseen tarvitaan monipuolista tarkastelua.  Käytännön toimenpiteitä tarvitaan maatiloilla runsaasti. Toimenpiteiden oikeanlainen toteuttaminen vaatii neuvojien työpanosta, joten toiminnan laajentamisen tarve on nyt varsin ajankohtainen. Pitkäkestoinen valmennus kestää vuoden 2021 loppuun. Rahoitus hankkeeseen on saatu Maa – ja vesitekniikan tuki ry:ltä.

-Kestävän maaperän hoidon ja hiiliviljelyn keinoin voidaan saavuttaa monia hyötyjä samoilla toimenpiteillä: nostaa satotasoja, varastoida ilmakehän hiiltä maahan, ehkäistä vesistöjen rehevöitymistä, sekä sopeuttaa viljelyä ilmastonmuutokseen. Tehokkaista toimenpiteistä on olemassa tutkimustietoa, mutta tiedon räätälöintiä tila- ja lohkotasolle on tarpeen vahvistaa, kertoo valmennuksen ja Carbon Action -alustan asiantuntijana toimiva erikoistutkija Tuomas Mattila Suomen Ympäristökeskuksesta.

Mo­ni­muo­tois­ta val­men­nus­ta par­hai­den käy­tän­tö­jen va­lit­se­mi­sek­si

- MAANEUVO-valmennuksen tavoitteena on valmentaa osallistujat maan kasvukunnon hoidon huippuosaajiksi. Valmennus myös tarjoaa työkaluja tunnistaa maan kasvukunnon puutteita, opastaa käyttämään uusimpia maan kasvukunnon hoidon suunnittelumalleja ja –työkaluja sekä harjaannuttaa valitsemaan parhaat maan kasvukunnon hoidon menetelmät erilaisille peltolohkoille ja tuotantosuunnille, kertoo valmennusta vetävä erikoissuunnittelija Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Monimuotovalmennus koostuu verkkotyöpajoista ja pellonpiennarpäivistä, osatehtävistä muodostuvasta kasvukunnon hoitosuunnitelmasta käytännön tilalle, ohjatusta itseopiskelusta osoitetun materiaalin avulla ja verkkokeskusteluista. Osaamista kehitetään tekemällä. Osanottajat valmennetaan tunnistamaan kasvukunnon puutteita erilaisilla tiloilla, suunnittelemaan maan kasvukuntoa parantavia ja hiilipitoisuutta lisääviä toimenpiteitä ja seuraamaan niiden vaikuttavuutta.

-Maan kasvukunto on monipuolinen ja vaikeasti mitattava kokonaisuus, joka kattaa biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia osatekijöitä. Se vaikuttaa ratkaisevasti saavutettuihin satotasoihin ja edelleen käytettävien tuotantopanosten hyötysuhteisiin, viljelyn kannattavuuteen ja ympäristövaikutuksiin sekä peltomaan hiilensidontaan. Sen kokonaisvaltainen hallinta vaatii uudenlaista osaamista sekä uusia työkaluja ja käytäntöjä, korostaa Jukka Rajala.

Syyskuussa pidetyssä ensimmäisessä pellonpiennarpäivässä paneuduttiin maan rakenteen määrittämiseen käytännön tilan erilaisilla peltolohkoilla.

Toisessa pellonpiennarpäivässä paneuduttiin kuivatuksen puutteiden selvittämiseen erilaisilla kuivatusongelmista kärsivillä peltolohkoilla. Useimmat Suomen pellot on salaojitettu, mutta siitä huolimatta monella pellolla kuivatustilanne ei ole riittävä ja pelto kärsii ajoittaisesta hapenpuutteesta.

Lisätietoja:

Jukka Rajala, erikoissuunnittelija,

Ruralia-instituutti

Puh. 044 303 2210

Sähköposti: jukka.rajala@helsinki.fi

Tuomas Mattila, erikoistutkija

Suomen ympäristökeskus SYKE

Puh. 040 743 2412

Sähköposti: tuomas.mattila@ymparisto.fi

Eija Hagelberg, projektijohtaja, kestävä maatalous

Baltic Sea Action Group, Carbon Action -yhteistyöalusta

Puh. 050 060 9526

Sähköposti: eija.hagelberg@bsag.fi

Marja Suutarla

ProAgria Etelä-Suomi ry

Puh. 040 7210598

Sähköposti: marja.suutarla@proagria.fi

Valmennuksen toteutusaika: 1.7.2019–31.12.2021

Valmennuksen järjestäjä: Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti yhteistyössä Suomen ympäristökeskus SYKEn ja ProAgria Etelä-Suomen kanssa yhteistyössä Baltic Sea Action Groupin (BSAG) ja Carbon Action -yhteistyöalustan kanssa.

Hankkeella on kolme tavoitetta, joilla edistetään kestävää maaperän hoitoa ja hiiliviljelyä:

1) viedä tieteellistä tutkimustietoa kansantajuisesti viljelijöiden ja neuvojien käyttöön,

2) valmentaa 30 nykyistä tai tulevaa kasvintuotannon neuvojaa maan kasvukunnon hoidon huippuosaajiksi sekä

3) vahvistaa tutkimuksen, neuvonnan ja viljelijöiden välistä yhteistyötä.

Hanke koostuu kahdesta työpaketista: Työpaketti 1: Tutkimustiedon jalkauttaminen ja Työpaketti 2: Kasvintuotannon neuvojien monimuotovalmennus.

Työpaketissa 1 (Tutkimustiedon jalkauttaminen) tuotetaan artikkeleita ja muuta viestintämateriaalia tieteellisistä tutkimustuloksista kansantajuisesti viljelijöiden ja neuvojien käyttöön. Selkeästi viestitty tutkimustieto on myös päättäjien hyödynnettävissä ja lisää tietoisuutta ilmastokestävästä viljelystä myös suuren yleisön parissa. Työpaketti 1:n vastuutaho on BSAG, ja sen toteutuksessa hyödynnetään Suomen Ympäristökeskuksen ja ProAgria Etelä-Suomen asiantuntemusta ja viestintäkanavia.

Lisätietoja:

Helsingin yliopiston TUHAT-tutkimusportaalissa

Maaneuvovalmennuksen verkkosivulla

Carbon Action-sivusto:

https://carbonaction.org

https://carbonaction.org/maaneuvo-hanke

https://carbonaction.org/maa-ja-vesitekniikan-tuki-ry-rahoittamaan-hiiliviljelytutkimuksen-tuomista-neuvojille/

https://carbonaction.org/neuvojille-valmennusta-maaperan-kasvukunnosta-hae-mukaan/

Baltic Sea Action Group (BSAG)

https://www.bsag.fi/fi/etusivu/

Carbon Action on Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kokoama ja Sitran käynnistysrahoituksella vuonna 2017 aloitettu pilotti, jonka tutkimusyhteistyöstä vastaa Ilmatieteen laitos. BSAG vastaa kokonaisuudesta sekä yritys- ja viljelijäyhteistyöstä. Kaksivuotisen käynnistysrahoituksen aikana Carbon Action –pilotista on kasvanut yhteistyöalusta, jossa on useita hankkeita, rahoittajia, viljelijöitä, neuvojia, tutkijoita ja yrityksiä.

Carbon Action -yhteistyöalusta tähtää monihyötyisyyteen: maan parempaan kasvukuntoon, lisääntyvään luonnon monimuotoisuuteen ja resilienssiin eli selviytymiskykyyn, ilmastonmuutoksen hillintään ja päästöjen vähentämiseen vesistöihin ja Itämereen.

Carbon Action -toiminnan tarkemmat tavoitteet ovat: 1) Tutkia ja kehittää keinoja, joilla maaperän hiilen varastointia voidaan nopeuttaa ja tieteellisesti todentaa 2) Edistää ja kokeilla maan kasvukuntoa parantavia, monihyötyisiä regeneratiivisia eli maan kasvukuntoa  parantavia viljelytoimenpiteitä maatiloilla 3) Kehittää taloudellisia ja muita ohjauskeinoja, jotta näitä ratkaisuja otetaan laajasti käyttöön Suomessa ja muualla.

Sivun toteutus: Jukka Rajala