Mattilat ovat onnistuneet vähentämään kuivuuden aiheuttamia haittoja keinoilla, jotka ovat myös Itämeri-ystävällisiä.
WWF:n Itämeren viljelijöiden ympäristöpalkinnon tarkoituksena on välittää tietoa parhaista käytännöistä Itämeri-ystävällisessä viljelyssä ja antaa tunnustusta viljelijöille, jotka ovat edelläkävijöitä innovatiivisten ja vesistökuormitusta vähentävien menetelmien käytössä.
Kilpiän voittajatilalla 36-vuotiaat Tuomas ja Iiris Mattila pyrkivät erityisesti vähentämään eroosiohaittoja, eli etteivät maa-aines ja ravinteet kulkeudu tuulen tai veden mukana pois pelloilta. He muokkaavat maata korkeuskäyrien mukaan, jolloin he huomioivat maan kaltevuuden ja istuttavat esimerkiksi eroosioherkimmille rinnepelloille hedelmäpuita.
Eroosion ehkäisyyn käytettävät keinot ovat auttaneet myös taistelussa alkukesän poikkeuksellista kuivuutta vastaan. Tuomas Mattila kertoo, että kuivuushaittojen ehkäisyyn tepsivät etenkin kolme konstia: monipuolinen viljelykierto, jatkuva kasvipeitteisyys sekä maaperän minimimuokkaus. Maan rakenteen tulee olla myös kunnossa, jotta kasvien juuret pääsevät kasvamaan syvälle.
- Monipuolinen viljelykierto Kilpiän tilalla tarkoittaa, että syys-, ja kevätviljoille sekä nurmelle on kullekin varattu kolmannes viljelyalasta. Jatkuvan kasvipeitteisyyden käytäntö puolestaan tarkoittaa, että pelloilla on lähes ympärivuotisesti kasvillisuutta. Minimimuokkauksessa maaperää myllätään mahdollisimman vähän, Tuomas Mattila selventää.
Valtaojat ja reunaojat perataan tarpeen mukaan. Salaojien toimivuus varmistetaan ja tarvittaessa puutteet korjataan ja tehdään täydennysojituksia.
Tiivistyneitä lohkoja on aluksi parannettu mm jankkuroimalla eli kuohkeuttamalla tiivistynyt maa ruokamultakerroksen alapuolelta. Tiivistymistä ehkäistään käyttämällä paripyöriä ja alhaisia rengaspaineita.
Näillä keinoilla 75 hehtaarin viljelyalasta ainoastaan noin 7 hehtaaria on kärsinyt kuivuudesta, mutta loppuala on kunnossa.
- Jos tilanne olisi sama kuin lapsuudessani, jolloin lähes koko pinta-ala oli keväistä ohraa ja kauraa, ongelma-ala ei olisi vain 10 prosenttia vaan 70.
Valtaosa maan hoito ja ympäristötoimista on sellaisia, joita jokainen viljelijä voi toteuttaa. Käytössä olevat menetelmät eivät ole kalliita ja maksavat itsensä takaisin.
Kilpiän tilalla käytettävät menetelmät perustuvat tutkimustietoon, ja Mattilat kehittävät toimintaansa jatkuvasti. Käytössä olevien vesiensuojelu- ja maan kasvukunnon hoitotoimien lisäksi pariskunta panostaa uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen. Tilan metsiä hoidetaan kestävästi jatkuvan kasvatuksen periaatteella.
Maatilan käytännöt kiirivät myös muiden viljelijöiden tietoon niin Youtube-kanavalla kuin kenttäretkillä. Tuomas Mattila toimii mm. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin vetämän OSMO eli Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -hankkeen tutkijana ja viljelijöiden valmentajana.
- Hyvien käytäntöjen jakaminen ja esittely on kestävässä maataloudessa tärkeää. Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -kilpailun myötä saamme välittää näitä menetelmiä koko Itämeren alueelle, iloitsee WWF:n suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.
Iiris Mattila kannustaa muitakin viljelijöitä löytämään omat ympäristöystävälliset tapansa edistää kestävää maataloutta.
- Viljelijöillä on maanhoitajina todella suuri vaikutusvalta siihen, miten maapallomme kestävyys ja monimuotoisuus jatkuvat. Meillä on meidän tiemme, varmasti muutkin viljelijät löytävät omaan systeemiinsä sopivia ratkaisuja ruuan tuotannon ja ympäristön hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Kilpiän tila: http://www.kilpiantila.net/
Ympäristöystävällisin viljelijä -kilpailuun hakeminen
Kilpailun englanninkieliset sivut
Teksti: Jukka Rajala