Peltohavaintoja – Aistinvarainen tarkastelu maan kasvukunnon mittarina – raporttiin on koottu erilaisia maan kasvukunnon havaintomenetelmiä sekä tuloksia niiden soveltamisesta.
Peltomaa on monimutkainen järjestelmä, jonka kokonaisvaltainen hallinta vaatii uudenlaista osaamista sekä uusia työkaluja ja käytäntöjä.
- Maan rakenne vaikuttaa suuresti juuriston kasvuun, ravinteiden ja veden ottoon sekä kaasujen vaihtoon ja edelleen pieneliötoimintaan, kertoo raportin kirjoittaja, OSMO-hankkeessa työskentelevä yliopistotutkija Tuomas Mattila Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.
– Maan rakenteesta ja kasvukunnosta voidaan saada varsin paljon tietoa, kun havaintoja tehdään oikeista asioista. Havaintojen tekoon jokaisen viljelijän ja neuvojan kannattaa paneutua, korostaa erikoissuunnittelija Jukka Rajala, OSMO-hankkeen vetäjä ja yksi raportin tekijöistä. Nyt julkaistavan raportin ohjeiden avulla se onnistuu jo varsin pitkälle.
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin juuri julkaisemaan raporttiin Peltohavaintoja – Aistinvarainen tarkastelu maan kasvukunnon mittarina on koottu erilaisia maan kasvukunnon havaintomenetelmiä sekä tuloksia niiden soveltamisesta.
Havaintomenetelmiä on ollut käytössä tutkimuksessa ja neuvonnassa jo 1900-luvun alkupuolelta, mutta 2000-luvulla niitä on kehitetty edelleen. Kehityksen lopputuloksena on useita menetelmiä, joiden avulla voidaan havainnoida peltolohkoja ja tuottaa luotettavaa tietoa lohkojen välisistä eroista ja kasvukunnon muutoksista yksittäisillä lohkoilla.
Tässä raportissa esitellään joukko havaintomenetelmiä ja tuloksia menetelmien soveltamisesta 24 koelohkolle kolmen vuoden aikana. Havaintomenetelmillä saatuja tietoja myös verrataan lohkoilta tehtyihin mittaustuloksiin. Raportissa on runsaasti havainnollisia kuvia, joiden avulla lukija voi kehittää omia havainnointitaitojaan. Havaintomenetelmät soveltuvat monipuolisesti viljelijöille, neuvontaan ja tutkimukseen.
- Hyvärakenteisessa maassa juuret kasvavat hyvin, suoraan ja tuuheiksi, kasvi saa alhaisemmastakin ravinnepitoisuudesta riittävästi ravinteita. Ja käytettävien lannoitteiden hyötysuhteet paranevat. Viljelijän kannattaakin seurata maan rakenteen kehitystä säännöllisesti, sanoo Jukka Rajala.
MARA-kortti (sanallisena ja ilman sanoja havainnekuvituksella)
Markstrukturkort (på svenska)
Raportti on tuotettu osana OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanketta ja sen tavoitteena on herättää keskustelua peltojen tuottavuuden kehittämisestä ja tarjota keskustelun pohjaksi laaja tutkimusaineisto ongelmalohkojen tilasta ja eri hoitotoimien vaikutuksesta lohkojen kasvukunnon kehittymiseen.
Lue lisää OSMOsta ja tutustu muihin maan kasvukuntoraportteihin ja -materiaaleihin
Sivun toteutus: Jukka Rajala
Lisätietoja:
Jukka Rajala, erikoissuunnittelija, OSMO-hankkeen projektipäällikkö
Ruralia-instituutti
Puh. 044 303 2210
Sähköposti: jukka.rajala@helsinki.fi
Tuomas Mattila, yliopistotutkija OSMO-hankkeessa
Ruralia-instituutti
Puh. 040 7432 412
Sähköposti: tuomas.j.mattila@gmail.com
Ajankohta: kasvukaudella tai välittömästi kasvukauden jälkeen, kun maa on sopivan kuivaa ja murenee (muokkautuu).
Ota useampia näytteitä samantyyppisiltä lohkon osilta, vähintään 3-5 kpl
Kaiva pellosta lapion levyinen ja syvyinen noin 15 cm paksu pystysuuntainen mahdollisimman murtumaton näyte.
Aseta näyte lapiossa vaakasuoraan maan pinnalle tai alustalle.
Avaa näytettä varovasti käsin.
Havainnoitavia asioita:
Täydentäviä havaintoja:
Yleisiä havaintoja maan kasvukunnosta: