KVK-laskuri tarkentaa ja monipuolistaa viljavuustutkimuksen tulosten tulkintaa. Se parantaa myös tulosten hyödyntämistä tilakohtaisessa maanparannuksen ja lannoituksen suunnittelussa.
Raportin on julkaissut Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja se on tuotettu OSMO-hankkeessa.
Kationinvaihtokapasiteetti (KVK) kuvaa maan kykyä varata positiivisesti varautuneita ravinteita (kationeja) kasveille käyttökelpoiseen (vaihtuvaan) muotoon. Nämä ravinteet ovat turvassa huuhtoutumiselta.
Nyt julkaistavassa raportissa pyritään vastaamaan mm. seuraaviin kysymyksiin: Mistä eri tekijöistä ravinteiden varastointikyky eli kationinvaihtokapasiteetti KVK riippuu? Millä eri tavoin se voidaan määrittää ja miten eri määritysmenetelmät eroavat toisistaan? Miten laskennallista KVK:n määritystä voidaan tarkentaa? Ja miten maalaji voitaisiin määrittää edullisesti ja tarkasti? Voidaanko KVK:n perusteella antaa kalkitussuosituksia? Kysymyksiin haetaan vastauksia sekä kirjallisuudesta että OSMO-hankkeen tilakoeaineiston avulla.
Kationinvaihtokapasiteetti KVK voidaan joko mitata laboratoriossa tai määrittää laskennallisesti suomalaisen viljavuustutkimuksen tietojen avulla.
Suomalainen viljavuustutkimus tuottaa tarkemman arvion kuin maailmalla yleisemmin käytetty Mehlich 3 -uuttoon pohjautuva arviointi.
Laskennallinen KVK on samansuuntainen mitatun kanssa, mutta tuottaa keskimäärin liian alhaisia KVK:n arvioita. Raportissa esitetään parannuksia KVK:n laskentaan Suomen olosuhteisiin.
KVK määräytyy maan savespitoisuuden ja multavuuden perusteella, joten sen avulla voidaan tarkentaa maalajien määritystä sekä hahmottaa eroja maalajiluokkien sisällä. Näin esimerkiksi kalkitus voidaan suunnitella tarkemmin.
KVK-määritystä voidaan käyttää viljavuustutkimuksen tulosten tulkintaan etenkin Ca, Mg, K ja Na osalta. Tämä mahdollistaa tarkemman tulkinnan kuin maalajiluokkiin pohjautuva tarkastelu.
Kationinvaihtokapasiteetin avulla muodostetut kalkitussuositukset ovat samansuuntaisia kuin muut tutkitut menetelmät. Mutta KVK:n perusteella voidaan laatia kalkitussuosituksia myös lohkoille, joiden pH on riittävä, mutta kalsiumin tai magnesiumin määrä on riittämätön.
Toisaalta KVK:n avulla voidaan myös arvioida lisättävän kipsin määrää tilanteissa, joissa on syrjäytettävä ylimääräistä magnesiumia maan rakenteen parantamiseksi.
KVK-laskurin avulla voidaan tarkentaa ja monipuolistaa viljavuustutkimuksen tulosten tulkintaa sekä parantaa tulosten hyödyntämistä tilakohtaisessa maanparannuksen ja lannoituksen suunnittelussa.
Mikä on maan ravinteiden varastointikyky? Miten saada parempi hyöty viljavuustutkimuksesta?
Kationinvaihtokapasiteetti-laskurilla voidaan laskea maan kationinvaihtokapasiteetti eli KVK. Laskuriin syötetään viljavuustutkimuksen tiedot; maan happamuus, kalsiumin, magnesiumin ja kaliumin määrät sekä maalaji ja multavuus.
Laskuri laskee näiden tietojen perusteella maanäytteen kationinvaihtokapasiteetin (KVK) suuruuden sekä kalsiumin, magnesiumin ja kaliumin keskinäiset osuudet maahan varastoituneista ravinteista. Laskuri laskee myös mainittujen ravinteiden yli- tai alijäämän tavoitetilaan verrattuna. Viimeisiin sarakkeissa näkyy maanparannukseen tarvittavat kalsiittikalkin, dolomiittikalkin, biotiitin ja kipsin määrät.
Kationinvaihtokapasiteetti-laskurin ja sen käyttöä taustoittavan raportin ovat laatineet yliopistotutkija Tuomas Mattila ja erikoissuunnittelija Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista osana OSMO-hanketta.
Versiossa 2018.2 on kipsin suosituksia päivitetty.
Lataa käyttöösi Kationinvaihtokapasiteetti-laskuri 2018.2
Laskurin saat ladattua koneellesi ylläolevasta linkistä avautuvan sivun oikean yläkulman nuolesta. Valitse tallenna omalle koneellesi vaihtoehto.
Raportti on tuotettu osana OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanketta.
Aiheesta muualla:
Lue tietokortti: Kationinvaihtokapasitetti ja maiden ominaisuudet 2019
Lue lisää OSMOsta ja tutustu muihin maan kasvukunto -materiaaleihin