Miksi tämä rukiin oras kasvaa huonosti pyörän raiteiden kohdalla? Ja miksi tämä toinen rukiin oras kasvaa paremmin raiteissa? Miksi peruna kasvaa huonosti tällä lohkolla? Ja miksi peruna kasvaa hyvin tällä toisella lohkolla? Miksi tällä pellolla seisoo vesi? Ja miksi tällä pellolla maan on samanaikaisesti kuivaa?
Tällaisilla kysymyksillä johdatteli OSMO-hankkeen vetäjä Jukka Rajala seminaarin osanottajia päivän teemaan.
Jukka Rajala, OSMO-hankkeen projektipäällikkö, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Huippusatoja tuottava Kari Alasaari korosti sitä, että perusasioiden tulee olla pellossa kunnossa, jotta voidaan päästä huippusatoihin. Lohkolla rukiin keskisato voi olla lähes 7000 kg/ha, mutta satokartta näyttää lohkon heikoimmissa osissa alle 4000 kg/ha satoja, ja parhaat osat tuottivat yli 11 000 kg/ha. Kumpi on helpompaa, panostaako huippusatojen nostamiseen entisestään? Vai pyrkiä tunnistamaan lohkon heikompien osien kasvukunnon puutteet ja korjaamaan niitä?
Kari Alasaari, viljelijä
Tuomas Mattila, yliopistotutkija/OSMO-hanke, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Mikko Räisänen, tutkimusjohtaja, Ecolan Oy
Petter Sandelin, viljelijä
Mitä eväitä Osmo on tarjonnut neuvonnalle viljelijöille vietäväksi?
Jari Luokkakallio, kasvintuotannon asiantuntija, ProAgria Etelä-Pohjanmaa
Tuomas Mattila, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Käytännön vinkkejä viljelytekniikan monipuoliseen höydyntämiseen mangaanin käyttökelpoisuuden parantamiseksi antoi Veera Manka Helsingin yliopistosta.
Veera Manka, MMK, Helsingin yliopisto
Biohiilessä on valtava pinta-ala, koska sen rakenne on kokonaan huokoinen. Siksi se voi varastoida suuria määriä ravinteita ja vettä kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Seon myös erinomainen kasvualusta mikrobistolle. Biohiili on ikäänkuin tyhjä akku, joka on tarpeen ladata ennen käyttöönottoa. Kätevä tapa käyttää biohiiltä on käyttää se karjasuojan tai lantalan kautta. Sitä lantaan lisäämällä saadaan lannasta parempi hyöty ja vähämultaisia maille hyvää maanparannusaineita.
Markku Suutari, toimitusjohtaja, Carbons Finland Oy
Kivijauheet kuten zeoliittii, vermikuliitti ja biotiitti voivat huokoisen tai kerroksellisen rakenteen ansiosta pidättää suuria määriä esimerkiksi ammoniummuotoista typpeä. Lannasta typen hävikit pienenevät näin varastoinnin aikana. Kasvit kasvavat paremmin kivijauheita sisältävällä lannalla lannoitettaessa kertoi tutkija Taina Laiho Turun yliopistosta. Kivijauheiden käyttö lannan seassa on etyisen hyödyllistä vähämultaisilla karkeilla kivennäismailla.
Taina Laiho, erikoistutkija, Turun yliopisto ja projektipäällikkö NanoGeo Finland Oy
Timo Erkkilä, viljelijä