Ala-Erkkilän tila Lapualla on kasvinviljelytila. Peltoa tilalla on viljelyssä 60 hehtaaria Lapuanjoen yläjuoksun jokilaaksossa. Kuviot ovat asiallisia ja kuivatus pääosin kunnossa. Maalajit ovat paikallisia hienohietamaita, osa vähän raskaampia hiesuisia maita myös multamaita löytyy.
Tilan viljelyssä keskeisiä asioita ovat maan rakenteen hoito ja tiivistymisen välttäminen, tasapainoinen viljelykierto, vihreiden viikkojen lisääminen, eloperäinen lannoitus.
Keskeisiä haasteita tilalla peltojen kasvukunnon hoidossa on myös maan rakenteen parantaminen ja ylläpito sekä tiivistymisen ehkäisy. Muita haasteita ovat: Ravinnesuhteiden tasapainottaminen ja hivenravinteiden saannin varmistaminen. Pellon pinnan muotoilu vesitalouden saamiseksi paremmaksi. Erityisesti talvehtiville kasveille kuten rukiille ja apilanurmille tämä on tärkeää.
Maan rakenteen hoito alkaa maan rakenteen seurannasta. Rakennetta selvitetään lapiolla kaivellen ja havaintoja tehden sekä tilalle hankitun penetrometrin avulla. Tavoitteena on tunnistaa tiivistymät ja jäljittää tiivistymistä aiheuttavat tekijät.
Peltotöistä ja eri koneista maahan kohdistuvia tiivistymisriskejä määritettiin OSMO-hankkeessa kehitetyllä tiivistymisriskilaskurilla.
Maata tiivistäviä töitä tilalla oli lietteen levitys urakoitsijan kärryllä, puinti, vakokyntö, kesällä niitot ilman paripyöriä ja muokkaukset kostealla kelillä.
Laskuri osoitti selvästi, että pyöristä maahan kohdistuvaa kuormitusta tulisi saada pienemmäksi. Tavoitteeksi asetettiin 0,4 bar rengaspaineet tiivistymistä herkästi aiheuttavissa töissä.
Traktoriin hankittiin paremmat renkaat. Tavoitteena olleeseen 0,4 bar rengaspaineisiin myös on onnistuttu pääsemään melko hyvin. Työstä riippuen voidaan käyttää 0,4-0,6 bar paineita. Taakse hankittiin Continental AC 520/70R38 +paripyörien tilalle matalapainerengas Michelinin Xeobib 710/60R38 ja eteen Continental AC85 380/85R28 + paripyörien tilalle Michelinin Xeobib 600/60R28 -renkaat.
Puimuriin hankittiin uudet renkaat siten, että voidaan puida 0,5 bar paineilla. Eteen valittiin Mitas RD-03 540/65R30 –renkaan tilalle erikoismatalapainerengas Mitas STF 600/65R28 ja taakse Nokia 511,5/80-15,3 tilalle Trelleborg T404 Twin 400/60-15,5.
Kylvökoneeseen ja kyntöauraan hankittiin Trelleborg T404 Twin 400/60-15,5 renkaat, joissa voidaan käyttää 0,4 bar painetta.
Rengaspaineita säädetään työn mukaan. Paineen säätöä helpottaa ja nopeuttaa isoreikäiset pikasäätöventtiilit, jotka vaihdettiin tavallisten venttiilien tilalle. Venttiileissä on pikaliitin, johon paineletku voidaan liittää nopeasti. Molempien puolien renkaat voidaan yhdistää letkulla. Painemittarin ja hanan yhdistelmällä molempien renkaiden paine voidaan säätää halutuksi samanaikaisesti. Isoreikäisestä venttiilistä ilma tulee pois nopeasti ja vastaavasti myös renkaassa paineen nosto sujuu nopeammin.
Pellon tiivistymisen vähentämiseksi työtekniikkaa on muutettu. Kynnössä siirryttiin sängeltäkyntöön, jolloin vakopyörä ei tiivistä maata syvälle. Käytettynä ostettu 6-teräinen Kvernelandin puolihinattava sarka-aura muunnettiin sängeltä ajoon sopivaksi. Muutostyö suunniteltiin ja toteutettiin itse. Muutostyö onnistui hyvin, 6-teräinen aura kulkee sivulle siirrettynäkin suoraan. Kyntöä käytetään enää keväällä, jolloin käytetään pakkeria auran perässä. Rengaspaine traktorin vasemmassa takarenkaassa on 0,4 bar ja oikeassa takarenkaassa 0,8 bar, eturenkaissa ja auran renkaassa 0,4 bar.
Kylvötraktoriksi vaihdettiin tilan uudempi traktoriin, johon hankittiin matalapainerenkaat. Näin kylvö voidaan tehdä 0,4 bar rengaspaineella.
Kärryliikenteestä pelloilla luovuttiin. Lietelantaa ei enää levitetä urakoitsijan suurella vaunulla.
Suunnitelmissa on käyttää vetoletkulevitystä, mikäli lähistöltä löytyy urakoitsija, jolla on sopiva kalusto.
Kun maan kasvukunnon parantamista ja tarvittavia hankintoja suunnittelee huolella, niin parempia, pienemmällekin tilalle sopivia vaihtoehtoja löytää myös melko edullisesti.
Esimerkiksi traktoriin löytyi paremmat renkaat käytettynä edullisesti vanteineen runsaalla 4 500 eurolla. Molempien paripyörien, ylimääräisten välivanteiden ja vielä vanhan traktorin paripyörien myynnillä tuli katettua puolet parempien renkaiden hankintahinnasta. Uusia takavanteita piti vielä säätää sopiviksi, ja se maksoi noin 700 €. Traktorin rengasinvestoinnin nettokustannukseksi jäi siten noin 3 500 €.
Traktoriin, puimurin, kylvökoneeseen ja auraan rengasinvestointi maksoi yhteensä noin 9 000 €. Sen maksamiseen tarvitaan 30 ha vilja-alalta luomuviljan tonnihinnalla noin tuhannen kilon sato. Saavutettavasta sadonlisästä riippuu, montako vuotta investoinnin maksamiseen menee. Jos tiivistämisen loputtua sato nousee keskimäärin 20 %, niin parissa vuodessa investointi tulee jo maksettua.
- Tavoite on kuitenkin pitemmällä: kun peltoa ei enää tallata, sitä voidaan syväkuohkeuttaa ja saada kasvukuntoa selvästi paremmaksi pitkällä aikavälillä. Uskon parempien renkaiden hankinnan olleen erittäin kannattava hankinta, kertoo Timo Erkkilä.
Diaesitys:
Erkkilä Timo: Maan kasvukunnon hoitoa Ala-Erkkilän tilalla 2019, pdf, 1,6 MB
Teksti tulostettavassa muodossa:
Rajala Jukka: Maan kasvukunnon hoitoa Ala-Erkkilän tilalla 2019, pdf, 1,1 MB
Kirjoittaja: Jukka Rajala. 2019.
Kuvat: Timo Erkkilä ja Jukka Rajala