Kurssilla käsiteltiin
Rajala Jukka: Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Seminaarin avaus 1.2.2018
Luokkakallio Jari: Maan kasvukunnon ja ravinnekierron haasteita (diat, pdf)
Mattila Tuomas: Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana (diat, pdf)
Maan biologisilla toiminnoilla on suuri vaikutus pellon kasvukuntoon. Suuriin satoihin pyrittäessä myös maan biologia tulisi saada hyvään kasvukuntoon.
Maaekosysteemin toiminnalle ovat tärkeitä eloperäisen aineen hajottajat, ravinteiden kierrättäjät ja maan rakenteen parantajat sekä maan terveyden ylläpitäjät.
Russell Liz: Yskiikö pellon biologia – miten pellon moottori kuntoon? (diat, pdf)
Nautatilalla olisi tärkeää saada aikaa hyvä biokierto maasta nurmikasveihin, säilörehuun ja lehmiin sekä lietelantaan ja lannasta edelleen maahan. Näiden kaikkien osa-alueiden laatuun tulee kiinnittää huomiota kokonaisuutena. Tärkeä vaikuttamisen mahdollisuus on lietelannan käsittely, jolla voidaan ohjata koko biokiertoa terveempään suuntaan. Lisäksi tulee pitää huolta maan riittävästä pH:sta ja kalsiumin määrästä. Booria tarvitaan ohjaamaan kalsiumia oikeisiin paikkoihin. Liian korkeita rautapitoisuuksia tulisi välttää.
Mattila Tuomas: Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä? (diat, pdf)
Hyvien satojen saaminen edellyttää pellon hyvää kuivatusta. Hyvä kuivatus varmistaa riittävän hapen saannin maan pieneliöstölle ja kasvien juurille kaikissa olosuhteissa. Kuivatustarve tulee tutkia joka lohkolla erikseen ja huolehtia hyvin toimivasta salaojituksesta, pellon pinnan muotoilusta sekä reunaojat on perattava riittävän syviksi, niin ettei lohkolle pääse vesiä ulkopuolelta.
Maan rakenne on tärkeä kasvuun vaikuttava tekijä. Hyvä rakenne varmistaa maan riittävän kaasujen vaihdon ja juurten ja pieneliöstön hapen saannin. Hyvä rakenne myös varmistaa maan hyvän vedenläpäisykyvyn. Nautatiloilla kalusto on raskasta ja maan tiivistymisriski suuri. Tiivistymisriskien kartoitukseen on nyt käytettävissä OSMO-hankkeen kehittämä tiivistymislaskuri.
Pyöräpainot tulisi saada kohtuullisiksi ja rengaspaineet riittävän alhaisiksi, jotta tiivistymisriskit pysyisivät kohtuullisina.
Kreko Toni: Miten urakoitsija voi vähentää tiivistymistä (diat, pdf)
Urkoitsijalla on merkittäviä mahdollisuuksia vähentää maan tiivistymistä. Lietelannan levitys vetoletkukalustolla, paripyörin ja alhaisin rengaspainein on tärkeä menetelmä. Minne ei ole järkevää viedä vetoletkukalustoa, liete voidaan levittää pienellä ja kevyellä lietevaunulla alhaisin rengaspainein. Mikäli lietettä kuljetetaan levitysvaunulla tarvitaan rengaspaineiden säätöjärjestelmä, jonka alustaja asentaa kalustoonsa tulevalle kasvukaudelle.
Lapatto Vesa: Maan kasvukunto ja lannan käyttö (diat, pdf)
Miten maidontuottaja voi vastata maan kasvukunnon ja lannan käytön haasteisiin?
Pyrittäessä suuriin satoihin maitotilalla, pellon kuntoon tulee kiinnittää suurta huomiota. Kuivatus tulee laittaa hyvään kuntoon täydennysojituksin ja piiriojat tulee perata riittävän syviksi. Painanteet tulee tasata.
Lannan levityksessä ja rehunkorjuussa tulee kiinnittää huomiota peltoliikenteeseen. Kaikkea turhaa ajoa pellolla tulee välttää. Siksi tarvitaan hyvät peltotiet ja isojen lohkojen laidoille tarvitaan myös tie sekä riittävästi liittymiä tarpeettoman pellolla ajon välttämiseksi.
Vetoletkulevitys on maan rakennetta säästävä levitysmenetelmä, joka minimoi maan tiivistymisen. Kun vetoletku pidetään lyhyenä alle 400 m, niin traktoriksi riittää pienehkö ja kevyt traktori. Levitys isoilla lohkoilla kannattaa siksi jakaa osiin.
Mattila Tuomas: Ravinteet tasapainoon – Lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaavaksi (diat, pdf)
Nurmiheinien ja nurmipalkokasvien ravinnetarpeet poikkeavat suuresti toisistaan. Ero saattaa olla jopa 5-8 -kertainen. Lietelannassa ei ole kaikkia ravinteita riittävästi korkeiden satojen tarpeisiin. Lantaa on tarpeen täydentää täydennyslannoittein. Eniten tulee kiinnittää huomiota kalsiumiin, booriin, ja rikkiin. Lue myös artikkeli Vastaako lannoitus nurmikasvien tarpeita. ITUA 2 2018
Rajala Jukka: Lannan käsittelyyn tarjolla eri menetelmiä (diat, pdf)
Russell Liz: Miten lannasta parempi hyöty (diat, pdf)
Lannan käsittelyn menetelmiä Britanniasta.
Käsittelemällä lietelanta lietelantabakteereilla saadaan lanta tasalaatuiseksi ja helpommaksi levittää, lannan paha haju häviämään ja koostumus paremmin kasveille sopivaan muotoon. Ravinteiden hävikit pienenevät ja ostolannoitteissa voidaan säästää.
Lue myös artikkeli: Lietelannan laatua parantaa sopiva käsittely ja ravinnetäydennykset
Tikka Vesa: Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen (diat, pdf)
Vesa Tikka on käsitellyt lietelannan vuodesta 2012 lietebakteereilla. Käsittelyn ansiosta liete muuttuu juoksevammaksi ja tasalaatuisemmaksi, paha haju häviää ja lanta toimii paremmin seosnurmien lannoitteena. Säilörehu on tehty Environsystemsin biologisella säilöntäaineella. Alkuvaiheessa osa tehtiin perinteisin säilöntäainein ja osa tällä entsyymeitä tuottavalla aineella. Kokemukset tästä biologisesta säilöntäaineesta ovat olleet niin hyviä, että kaikki nurmirehu on tehty sillä.
Niskanen Markku: Kokoviljakasvustoista säilörehua - tutkimustuloksia (diat, pdf)
Viljan ja palkoviljan seoksista saadaan yli 10 000 kg kuiva-ainesatoja yhdellä korjuulla. Kokoviljasäilörehu voi olla hyvä ruokinnan monipuolistajana.
Russell Sally: Säilörehun valmistus nurmesta ja kokoviljasta – käytäntö̈jä ja uusia mahdollisuuksia (diat, pdf)
Sally Russell Environsystems -yrityksestä kertoi säilörehun valmistamisesta Englannissa. Videoiden välityksellä kuultiin myös englantilaisviljelijöiden kokemuksia. Yrityksen biologinen nurmirehun säilöntäaine koostuu useista eri mikrobeista. Se laskee rehun pH:n toivotulle tasolle. Estää haitallisten mikrobien kuten Clostriumin kasvua. Se myös estää typen haihtumista nappaamalla vapautuu ammoniakkia ja muuttamalla sitä takaisin mikrobivalkuaiseksi. Säilörehun valkuaispitoisuus voi näin olla lähellä alkuperäisen nurmen valkuaispitoisuutta.
Säilöntämikrobien tuottamat entsyymit hajottavat kuitua, jolloin lehmä saa säilörehusta enemmän energiaa. Osa säilöntäaineen mikrobeista estää rehun lämpenemisen ja pilaantumisen siilon avaamisen jälkeen ja ruokintapöydällä. Tämä helpottaa merkittävästi säilörehuruokintaa lämpimään vuodenaikaan.
Kokoviljasäilörehulle on oma biologinen säilöntäaineensa, joka toimii samaan tapaan kuin nurmirehun biologinen säilöntäaine.
Russell Liz: Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet (diat, pdf)
Liz Russell Environsystems -yrityksestä kertoi englantilaisten maitotilojen pyrkimyksestä lisätä lehmien kestävyyttä. Viljelijäkokemuksia kuultiin videon välityksellä. Tärkeä keino on oikeanlainen ruokinta, jossa karkearehujen osuus on suuri. Pötsin pH tulisi saada pysymään optimitasolla eli 6.4:ssä. Tähän pyritään tekemällä osa nurmirehusta säilörehuksi varsin nuorena, ja osa vanhempana, jopa heinäsäilörehuna. Viljaväkirehuja korvataan kokoviljasäilörehuin. Nähtävillä oli englantilaisen maitotilan säilörehuja.
Lue myös artikkeli: Lypsättäviä säilörehuja Britanniasta
Tarsia Essi: Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape (diat, pdf)