Artikkeli: Tarkkuusoppia salaojitukseen sateisesta Irlannista

Sademäärät Irlannissa ovat suuria ja laitumien pitäisi kestää lehmien laiduntamista 300 päivää vuodessa. Haasteet tehokkaalle kuivatukselle ovat suuret. Kuivatusmenetelmien tulee sopia sääolosuhteisiin ja maan ominaisuuksiin. Irlantilaiskokemuksia salaojituksen suunnitteluun toivat salaojatutkijat professori Owen Fenton ja tohtori Patrick Tuohy Irlannin maatalousinstituutista (TEAGASC).
Kui­va­tus­jär­jes­tel­mä va­li­taan maan ve­den­lä­päi­sy­ky­vyn mu­kaan

Irlannissa kuivatusjärjestelmiä on käytössä kahta päätyyppiä:

  1. Pohjavesikuivatuksessa salaojaputket sijoitetaan läpäisevään kerrokseen syvälle maahan.
  2. Matalakuivatuksessa salaojaputket sijoitetaan noin yhden metrin syvyyteen, täytetään soralla ja tiiviin maan vedenläpäisykykyä parannetaan myös muilla toimenpiteillä.

1) Pohjavesikuivatus
Syvälle läpäisevään kerrokseen sijoitetut salaojaputket alentavat pohjaveden pintaa ja maan vesivarasto pienenee. Sateella maahan sopii enemmän vettä varastoon. Kun pohjaveden pinta alenee, maan rakenne voi parantua luonnollisen prosessien avulla (halkeilu, juuret) tai mekaanisesti (jankkurointi). Salaojien täyttöön käytetään vähintään 30 cm karkeaa soraa. Soran tulee yhdistyä läpäisevään kerrokseen. Salaojitus voi tällöin olla melko harva.

Soralla täytettyyn salaojaan sadevesi pääsee pellon pintakerroksista nopeasti.

2) Matalakuivatus
Matalakuivatusta käytetään tiiviillä, vettä huonosti johtavilla mailla. Matalakuivatuksessa salaojaston kuivatustehoa parannetaan lisäämällä pintakerroksen vedenläpäisykykyä luomalla vedelle uusia kulkureittejä. Salaojat sijoitetaan noin 1 m syvyyteen rinteen poikkisuuntaan 15 - 20 m välein ja sorastetaan noin 25 cm syvyyteen pellon pinnasta. Veden pääsyä salaojiin nopeutetaan myyräojituksella, soramyyräojituksella tai jankkuroinnilla.

Myyräojituksessa veden pääsyä salaojiin nopeutetaan  tekemällä myyräojia 50 - 60 cm syvyyteen ja 1 - 2 m välein. Myyräojat vedetään soralla täytettyjen salaojien poikki rinteen viettosuuntaan alkaen lohkon alapään avo-ojasta. Tällöin maahan muodostuu noin 8 cm pyöreä ontelo, jossa vesi pääsee virtaamaan. Myyräojitus tehdään sitä varten suunnitellulla traktorivetoisella myyräauralla.

Myyräojituksella tehdyt veden kulkureitit pysyvät toimintakuntoisina kivettämillä savimailla 2-6 vuotta (savea yli 35 %). Tämän jälkeen ne on tehtävä uudelleen. Hiesu-, hieta- ja hiekkamailla myyräojat luhistuvat nopeasti umpeen. Myyräojia tehtäessä maan tulisi olla niin kuivaa, että se murenee ja syntyy halkeamia, joita pitkin vesi pääsee alaspäin.

Soramyyräojitus on tarpeen luhistuvilla maalajeilla, joissa saven osuus on alle 35 %. Samoin kivisillä mailla, joihin ei saada yhtenäisiä myyräojia kivien takia. Soramyyräojituksessa myyräoja täytetään karkealla soralla (10-20 mm), jossa vesi virtaa salaojaan. Soraa voidaan tarvittaessa laittaa myös halkeamaan myyräojan yläpuolelle nopeuttamaan pintavesien pääsyä salaojastoon. Soramyyräojia Irlannissa tehdään 1,5 - 2,5 m välein eli harvempaan kuin myyräojia lähinnä soran kalleuden takia. Vanhimmat soramyyräojat ovat toimineet Irlannissa jo yli 20 vuotta.  Soramyyräojitus tehdään myyräauralla, jossa on sorasuppilo.

Syväkuohkeutuksessa voidaan rikkoa tiivistynyt kerros (viljelytoimien aiheuttama tai luontaisesti tiivis kerros) tai vain yleisesti kuohkeuttaa tiivistä maata. Tarkoitus on murustaa maata, ei saada aikaan halkeamia. Hyöty jää minimaaliseksi, mikäli ei rikota tiivistynyttä kerrosta salaojien yläpuolella tai muutoin paranneta veden pääsyä salaojiin. Vaikutusaika voi jäädä vaativissa olosuhteissa lyhytaikaiseksi.

Salaojituksen suunnittelu aloitetaan selvittämällä, miksi lohkon kuivatustila on huono. Selvitykset tulee tehdä lohkokohtaisesti ja lohkonosakohtaisesti. Vakioratkaisut eivät sovellu kaikille pelloille. Kaivinkoneella kaivetaan useita syviä kuoppia (jopa 2,0 - 2,5 m) ojitettaville lohkoille vertaillen erilaisia lohkon alueita toisiinsa. Kuopan reunoista tarkastellaan maaprofiilia. Onko maassa vedenkulkua estäviä kerroksia?

Hyvä vedenläpäisykyky on yleensä maissa, jotka ovat muruisia tai helposti luhistuvia. Niistä tihkuu vettä kuoppaan.

Tuntomerkkejä maan vedenläpäisykyvylle ovat:

  • Tiiviit kerrokset, kuten kyntöantura, rauta- tai mangaanisaostuma sekä sementoituneet kerrokset
  • Maalaji ja koostumus (tahmeus ja muovailtavuus)
  • Kivisyys
  • Maaosasten suunta (vaakasuuntaisia kerroksia vai pystysuuntainen keilamainen rakenne)
  • Juurten kasvutapa (suunta, syvyys, tiheys)
  • Väri; ruskeat sävyt merkitsevät hyvää vedenläpäisyä, sininen ja harmaa kertovat pohjaveden olevan korkealla, musta viittaa korkeaan multavuuteen, valkoinen ja harmaa kertovat huuhtoutumisesta
  • Eri kerrokset erotetaan tuntomerkkien avulla
  • Kerrosten luokittelu hyvin, kohtalaisesti ja heikosti läpäiseviin
  • Lohkokohtainen kuivatussuunnitelma luokittelun perusteella

Eri ominaisuuksille annetaan pisteitä ja painokertoimien avulla eri ominaisuuksia painotetaan eri tavoin.

Hienohietamaalta löytyi kyntökerroksen alapuolelta tiivistynyt kerros, jonka vedenläpäisykyky on heikentynyt.

Jokainen kerros arvioidaan erikseen. Poimi tyypillisimmät ominaisuudet, jos jokin kerroksen ominaisuuksista ei sovi alla olevaan kolmijakoon.

Lohkokohtaisesti räätälöityjä salaojituksia on Irlannissa perustettu käytännön maatiloille raskaiden maiden kuivatuksen tutkimusohjelmassa  Erilaisten ojitusten toimivuutta ja kuivatustehoa seurataan. Ojitusten kustannukset vaihtelivat 3500 - 7500 eur/ha. Tilakohtainen vaihtelu oli suurta. Vaihteluun vaikutti mm avo-ojien kaivuutarve sekä soran ja soramyyräojien tarve. Sorakustannus on ollut suunnilleen salaojien kaivuun ja asennuksen luokkaa. Putket asennettiin kaivinkoneella kaivettuihin kapeisiin avokaivantoihin. Kaivinkoneojitukset ovat yleisesti käytössä Irlannissa kivisyyden takia. Tämä nostaa salaojien asentamisen työmenekkiä ja kustannuksia. Märkyydestä kärsineiden peltojen kuivatusta on voitu parantaa suuresti ja satotasot ovat nousseet. Lehmiä on voitu laiduntaa jopa 300 päivää vuodessa laitumien liiaksi kärsimättä, vaikka sademäärät voivat olla 1500 - 3000 mm vuodessa.

  • Sademäärät vaihtelevat alueesta riippuen 650-3000 mm/v. Kuivuutta esiintyy harvoin.
  • Suurimmat sademäärät saadaan Länsi-Irlannissa, jossa on myös eniten raskaita savimaita
  • Kaikenlaisia maalajeja löytyy
  • Maatalousmaasta on 90 % nurmia – laitumia lypsykarjalle
  • Tavoitteena on 300 pv laidunkausi
  • Kuivatuksen tulisi olla niin hyvä, että pelto kestää 300 laidunpäivää
  • Peltolohkot pieniä, keskimäärin alle 1 ha. Myös ojastot ovat pieniä, usein yksittäisojia.
  • Kaltevuus on yleensä merkittävää
  • Pelloista suurin osa on kivisiä maita
  • Urakoitsijat tekevät salaojitussuunnitelmat
  • Salaojitukset tehdään yleisesti kaivinkoneella kaivamalla oja auki, laskemalla putki ja sorastamalla
  • Käytetty putkikoko on 80 mm. Iso putki johtaa runsaiden sateiden aikana veden nopeasti pois
  • Iso putki pysyy myös paremmin puhtaana liejusta
  • Tyypillistä hienojakoista Suomessa käytettyä salaojasoraa ei ole nimeksikään ja sen hinta estää sen käytön salaojien täyttöön
  • Salaojien täyttöön käytetään seulakiveä tai mursketta 10-40 mm ja 10-20 mm
  • Puutteet kuivatuksessa ovat yleisiä
  • Useimmilla lohkoilla tarvitaan tehokkaampaa kuivatusta poistamaan säävaihtelun aiheuttamia haittoja

Lisätietoja:
Irish Soil Information System: Soil Profile Handbook, 2008
http://gis.teagasc.ie/soils/downloads.php → Project Technical Reports

FAO, Guidelines for Soil Description 2006
http://www.fao.org/publications/card/en/c/903943c7-f56a-521a-8d32-459e7e0cdae9/

Teagasc Land Drainage guidebook. Heavy Soils Open Day booklets
https://www.teagasc.ie/crops/grassland/heavy-soils/
Teagasc Manual on Drainage and soil management

Kurssin asiantuntijat:
Tohtori Patrick Tuohy ja professori Owen Fenton, salaojituksen tutkijoita Irlannin maatalousinstituutista
Irlannin valtion maatalousministeriön laitos, joka tekee tutkimusta, kehitystyötä ja järjestää koulutusta
TEAGASC – The Agriculture and Food Development Authority

Tutustu myös: Kuivatus kuntoon - Mutta millaisella salaojituksella? -kurssin materiaaleihin

Katso videot:
Kasvun haasteita tutkittavilla nurmilohkoilla  - minikopterilla kuvattuna
Maan rakenteen ja vedenläpäisykyvyn arviointi

Teksti: Jukka Rajala

Lue lisää OSMOsta ja tutustu muihin maan kasvukunto -materiaaleihin