Kotitaloudet tuhlaavat vuosittain noin viisi prosenttia ostamastaan ruuasta. Eniten ruokahävikkiä henkeä kohti syntyy sinkkutalouksissa, erityisesti yksin asuvilla naisilla.
Syyskuussa toteutettuun punnitus- ja kyselytutkimukseen osallistui 420 kotitaloutta pääkaupunkiseudulta sekä Turun, Tampereen ja Jyväskylän alueelta. Kotitalouksissa punnittiin nimenomaan syömäkelpoisen ruuan hävikkiä.
Tutkimukseen osallistujien ruokahävikkimäärät vaihtelivat todella paljon. – Joku saattoi heittää ruokaa roskiin jopa 160 kiloa vuodessa, kun toiselle ruokahävikkiä ei syntynyt juuri lainkaan. Kulutustottumuksissa on suuria yksilöllisiä eroja, mutta keskimäärin hävikkiä syntyi 23 kiloa suomalaista kohti.
Eniten pois heitettiin vihanneksia (19 prosenttia kokonaishävikistä), kotiruokaa (18 prosenttia), maitotuotteita (17 prosenttia), leipää ja muita viljatuotteita (13 prosenttia) sekä hedelmiä ja marjoja (13 prosenttia). Lihaa, kalaa ja kananmunia heitettiin pois 7 prosenttia ja valmisruokia 6 prosenttia. Säilykkeitä ja muuta hyvin säilyvää, kuten napostelutuotteita heitettiin pois suhteellisen vähän, vain 2,5 prosenttia.
Suomen talouksissa ruokaa heitetään pois yhteensä 120–160 miljoonaa kiloa. Tämä on ainakin kaksi kertaa enemmän kuin kauppojen pois heittämä ruokamäärä.
Noin 40 prosenttia poisheitetystä ruoasta on syömäkelpoista. Se on haluttu heittää pois siksi, että on valmistettu liian suuria annoksia, ruokaa on jäänyt lautastähteeksi tai sitä ei vain enää huvita syödä. Loput 60 prosenttia roskiin päätyneestä ruoasta oli päässyt pilaantumaan ennekuin sitä ehdittiin syödä. Tutkimuksessa roskiin päätyneeksi ruoaksi laskettiin vain syömäkelpoinen osa kustakin tuotteesta.
Turhan ruoan pois heittämisen vähentäminen ei maksa mitään. Ilmastopäästöinä roskiin päätynyt ruoka vastaa karkeasti arvioiden sadan tuhannen auton vuosittaista kasvihuonekaasujen päästöä.
Poisheiton suurimpia syitä olivat ruuan pilaantuminen (29 prosenttia), päiväyksen vanhentuminen (19 prosenttia), lautastähteeksi jääminen (14 prosenttia) ja liian suurien ruokamäärien valmistaminen (13 prosenttia).
Mitä enemmän henkilöitä kuului talouteen, sitä suurempi hävikki oli. Henkeä kohti laskettuna yksin asuvat kuitenkin haaskasivat eniten.
Ruokahävikkiä syntyi merkittävästi enemmän, kun kotitalouden ostokset teki pääsääntöisesti nainen. Kun ostokset teki mies tai molemmat kävivät kaupassa, hävikkiä oli vähemmän.
Foodspill-hankkeen johtajan Juha-Matti Katajajuuren mukaan kotitalouksissa tiedostetaan melko hyvin, paljonko niissä tuhlataan ruokaa. Runsaasti haaskasivat ne kotitaloudet, jotka uskoivat voivansa pienentää ruokahävikkiään. Vähän hävikkiä puolestaan syntyi niissä talouksissa, joissa arveltiin, ettei hävikkiä pystytä enää pienentämään.
- Biojätteitä päivittäin lajittelevissa kotitalouksissa ruokahävikkiä syntyi vähemmän verrattuna talouksiin, jotka lajittelivat biojätteensä harvemmin. Ilmeisesti lajittelu auttaa tiedostamaan paremmin hukkaan heitetyn ruoan määrän. Sitä kautta hävikit ovat lajittelevissa perheissä jo alentuneet, Katajajuuri miettii.
Foodspill-tutkimuksen tulokset olivat hävikin koostumuksen osalta samankaltaisia kuin muissa eurooppalaisissa ruokahävikkitutkimuksissa: roskiin menevät tuoteryhmät sekä haaskaamisen syyt ovat samantyyppisiä kaikkialla. Useissa maissa on julkaistu huomattavasti korkeampia ruokahävikkimääriä kuin Suomessa. Nuo luvut eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia, koska niissä tutkimusmenetelmät ovat olleet hyvin erilaiset.
– Ruuan tuhlaaminen pitäisi saada aisoihin kaikissa elintarvikeketjun vaiheissa. Yhteiskunta haaskaa noin 500 miljooonan euron arvosta ruokaa heittämällä ruokaa roskiin, ja merkittäviä ympäristövaikutuksia syntyy täysin turhaan. Ravinto on kulutuksestamme suurin yksittäinen ympäristövaikutuksia aiheuttava tekijä, muistuttaa Katajajuuri.
Maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun ja elinkeinoelämän rahoittamassa hankkeessa ovat MTT:n lisäksi mukana useita elintarvikealan yrityksiä.
Lisätietoja Foodspill-hankkeesta
Taustakartoitus elintarvikeketjussa syntyvästä ruokahävikistä julkaistu marraskuussa 2010 (Pdf)
15.12.2010