Pel­lot hii­li­nie­luik­si luo­mu­vil­je­lyl­lä ker­too Soil As­socia­tio­nin ra­port­ti

Mikäli kaikki pellot siirrettäisiin luomuviljelyyn, niin peltomaihin sitoutuisi Britanniassa hiiltä vähintään 3,2 miljoonaa tonnia vuosittain. Tämä vähentäisi kasvihuonekaasujen päästöjä lähes yhtä paljon kuin miljoonan henkilöauton vähentäminen liikenteestä. Nämä tiedot ilmenevät uudesta laajasta kirjallisuustutkimuksesta, jonka julkaisi Britannian luomujärjestö Soil Association äskettäin.
Pel­lot tär­keä hii­li­nie­lu

Maaperä voi sitoa suuria määriä hiiltä.

Tut­ki­muk­sen mu­kaan:

  • Laaja-alainen luomuviljelyyn siirtyminen Britanniassa vähentäisi 23 % maatalouden kasvihuonekaasujen päästöjä pelkästään maahan sitoutuvan hiilen ansiosta. Vähennys olisi yli kaksinkertainen hallituksen maataloudelle vuodeksi 2020 asettamiin päästövähennystavoitteisiin 6-11 % verrattuna.
  • Maailmanlaajuisesti laaja-alainen luomuviljelyyn siirtyminen vähentäisi päästöjä 11 %. Maan hiilipitoisuuden lisääntyminen lisäisi maatalouden viljelyvarmuutta kuivina sekä märkinä kasvukausina.
  • Luomuviljelyllä voidaan nostaa maan hiilipitoisuutta keskimäärin 28 % tavanomaiseen viljelyyn verrattuna pohjoisen Euroopan olosuhteissa ja keskimäärin 20 % kaikissa maissa.
  • Luomuviljelyssä monivuotisten nurmien viljely sekä peltoviljelyn ja karjatalouden yhdistäminen ovat avaintekijöitä luomuviljelyn puolesta. Maan hiilipitoisuuden lisäys karkearehuvaltaisella ruokinnalla nautakarjataloudessa kompensoi suurelta osin nautakarjan metaanipäästöt.
Pääs­tö­jen las­ken­ta­mal­leis­sa ke­hi­tet­tä­vää

Nykyisissä kasvihuonekaasupäästöjen laskentamalleissa maan hiilipitoisuuden muutoksia ei oteta huomioon. Tämän takia tavanomaisen maatalouden päästöjä aliarvioidaan ja luomuviljelyn päästöjä yliarvioidaan.

Tutkimusten mukaan hiiltä on mahdollista sitoa maaperään luomuviljelyllä keskimäärin 560 kg/ha/v eli 2 t CO2/ha/v. Tämä maan hiilipitoisuuden nousu jatkuisi ainakin 20 vuoden ajan.
Luomuviljely suosii maan hiilipitoisuuden nousua, koska siinä maahan tuotetaan enemmän eloperäistä ainetta. Pieneliöstö myös muokkaa eloperäistä ainetta tavalla, joka suosii maan hiilipitoisuuden nousua. Samoin vaikuttaa luomussa välttämätön peltoviljelyn ja karjatalouden liittäminen yhteen. Luomussa pellot ovat myös pitempään kasvillisuuden peitossa.
Nur­met ja mä­reh­ti­jät uu­teen va­loon

Nurmirehua syövillä kotieläimillä on keskeinen rooli maatalouden hiilipäästöjen vähentämisessä. Tämä tulee ottaa huomioon nautakarjan metaanipäästöjen merkityksen tarkastelussa. Nurmiviljelyn vähenemisen seurauksena Britanniassa maatalouden kasvihuonekaasujen päästöt lisääntyvät 12 % vuosittain. EU:n komission raportin mukaan nurmiviljelyssä maahan voidaan varastoida hiiltä keskimäärin 670 kg/ha/v, joka kompensoisi naudanlihantuotannon metaanipäästöt kokonaan ja puolet maidontuotannon metaanipäästöistä.

Mikäli suositellaan naudanlihan ja maitotuotteiden vaihtamista sian- ja siipikarjanlihaksi metaanipäästöjen vähentämiseksi, niin metaanipäästöt vaihdetaan maasta vapautuviin hiilipäästöihin. Lisäksi yksimahaisten kotieläinten lisääminen lisäisi valkuaisväkirehujen (soijan) tarvetta ja johtaisi metsien raivaamiseen pelloiksi soijanviljelyalueilla kuten Amazonin alueella. Lisäksi tällä muutoksella olisi suuria vaikutuksia maaseutumaisemaan, luonnon eliöstöön ja eläinten hyvinvointiin.
Mul­ta­vuu­den hoi­to pa­ran­taa pel­to­jen kes­tä­vyyt­tä il­mas­ton­muu­tok­sel­le

Maan multavuudella on suuri vaikutus maan vedenvarastoimiskykyyn sekä läpäisevyyteen sateisina kausina. Vähän eloperäistä ainetta sisältävät pellot ovat kaikkien altteimpia ilmastonmuutokselle lisäten kuivuuden ja runsaiden sateiden haitallisuutta.

Raporttiin kootut pitkäaikaistutkimukset eri maista osoittavat, että kuivina vuosina luomuviljelyssä sadot voivat olla huomattavasti suurempia kuin tavanomaisessa viljelyssä.

Lähde:
Soil Carbon and organic farming. A review of the evidence of agriculture´s potential to combat climate change. 2009. Soil Association.

Laaja 15 sivun tiivistelmä
Kir­joit­ta­ja

Jukka Rajala

20.12.2009