Pa­rem­pi­laa­tuis­ta mai­toa luo­mu­tuo­tan­nos­ta – härs­kiin­ty­mis­ris­ki pie­nem­pi

Maitoon syntyy härskiintynyt maku, kun lipaasientsyymi hajottaa maidon rasvat (triglyseridit) vapaiksi rasvahapoiksi. Maidon kova mekaaninen käsittely vaurioittaa maidon rasvapallosia suojaavia kalvoja ja altistaa ne lipaasientsyymin rasvaa hajottavalle vaikutukselle.

Tanskalaisessa tutkimuksessa oli mukana yhteensä noin 4000 maidtotilaa, joista 321 tuotti luomumaitoa. Maitonäytteet kerättiin toukokuun 2008 ja helmikuun 2009 välisenä aikana. Koska lypsytekniikalla on merkitystä maidon rasvahappojen esiintymiseen, eri tekniikoita verrattiin keskenään. Vapaita rasvahappoja oli luomumaidossa yleensä noin neljännestä vähemmän kuin tavanomaisessa maidossa. Vain lypsykarusellia käyttävillä tiloilla ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Automaattilypsyssä ja parsinavetoissa vapaiden rasvahappojen pitoisuudet olivat muita lypsytekniikoita korkeampia. Automaatin lypsämässä luomumaidossa vapaiden rasvahappojen pitoisuudet olivat korkeampia kuin lypsykarusellissa ja muilla lypsyasemilla lypsetyssä tavanomaisessa maidossa. Parsinavetoissa ja automaattilypsyssä lypsykone yleensä imee enemmän ilmaa maidon joukkoon kuin lypsyasemilla lypsettäessä. Tämä vaurioittaa maidon rasvapallosia. Erillisissä tutkimuksissa on todettu, että kahta useammat lypsykerrat lisäävät vapaita rasvahappoja maidossa. Todennäköisesti tämä lisää vapaitten rasvahappojen määrää automaattilypsetyssä maidossa.

Tulokset kertovat, että tavanomainen maito härskiintyy luomumaitoa helpommin. Tutkimuksesta selvisi myös, että lypsytekniikka ei selitä luomumaidon paremmuutta.

Luomulehmät saavat tavanomaisia vähemmän kovia rasvoja. Kova, tyydyttynyt rasva suurentaa maidon rasvapallosten kokoa. Lypsykoneen pumppaus rikkoo suurten pallosten pintaa herkemmin kuin pienten pallosten pintaa. Sen seurauksena vapaiden rasvahappojen määrä maidossa lisääntyy ja maidon rasva härskiintyy herkemmin. Luomulehmät syövät tavanomaisia enemmän nurmirehua ja apilaa. Niiden lypsämän maidon rasva on tämän takia laadultaan parempaa. Sen pienemmät rasvapalloset kestävät konelypsyä paremmin.

Lähde:
Bedre mælkekvalitet fra økologiske køer. 2010. Lars Wiking, Institut for Fødevarekvalitet og Martin Bjerring, Institut for Husdyrbiologi og Sundhed, DJF, Århus Universitet

Tutkimushankkeen esittely