Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lannoitustason ja lannoitustavan sekä tiivistämisen vaikutusta nurmen satoon. Viljelykierto oli tyypillinen nautakarjatilan viljelykierto. Viherrehuseos – ohra+ns – nurmi1-nurmi2-nurmi3. Typpilannoitustasoja oli 3 kpl; 90, 130, 180 kg/ha. Lannoitteina käytettiin naudan lietelantaa laimennettuna, ilmastettuna ja separoituna sekä kompostina. Lisäksi mukana oli väkilannoitus. Tutkimus toteutettiin luomulypsykarjatilalla Keski-Norjassa vuosina 1985 - 95 viljelijöiden tutkimusrenkaan tutkimuksena.
Koealueet tiivistettiin keväisin kerran ja sadonkorjuun jälkeen kahteen kertaan ajaen 3 tonnia painavalla traktorilla, jossa oli 32 cm leveät renkaat ja rengaspaine oli 150 kPa. Lisäksi kummassakin koejäsenessä oli normaali muokkausliikenne (kyntö, äestys, kylvö). Nurmien sadot korjattiin joko kelasilppurikalustolla tai kevyellä kalustolla (1-akselinen niittokone ja kevyt noukinvaunu).
Nurmien sadot olivat eri lannoitustasoilla keskimäärin 6,2, 6,8 ja 7,0 t ka/ha. Lannoituksen lisäys vähensi palkokasvien osuutta sadoissa (43 ->20 %). Lietelannan ilmastus oli hyödyllisempi tiivistetyillä kuin tiivistämättömillä ruuduilla.
Maan tiivistämättä jättäminen traktorilla lisäsi nurmien satoa keskimäärin 2,4 t ka/ha (6,6 -> 9,0 t ka/ha) eli 36 %. Märkänä vuonna 1988 sadonlisäys oli kuitenkin 52 %. Alhaisimmalla lannoitustasolla sadonlisä oli keskimääräistä suurempi eli 48 %. Lannoituksen lisäys seuraavalle tasolle lisäsi satoa vain 12 %.
Tiivistämättä viljely lisäsi lierojen lukumäärän noin nelinkertaiseksi (210 -> 800 kpl/m2) ja massan kolminkertaiseksi (77 -> 200 g/m2). Lietelannan levityksen jälkeen nurmen pinnalla havaittiin kuolleita lieroja lietelannan myrkyllisyyden vuoksi. Erityisesti suurilla lietemäärillä ja tiivistyneillä mailla vaikutus oli hyvin selvä. Lierojen vähennys oli suurin vuonna 1988, jolloin niiden määrä väheni kahdeksasosaan (80 -> 10 g/m2).
Tiivistäminen vähensi ilmahuokosten osuuden 12 prosentista 7 prosenttiin ja lisäsi maan tilavuuspainoa 17 % eli 1,2:sta 1,4:ään kg/dm3.
Ravinteiden hyväksikäyttö oli huomattavasti parempi tiivistämättömillä koeruuduilla. Tiivistetyillä koealueilla sadoissa korjattiin sadossa lannoitteissa annetut ravinteet. Tiivistämättömillä koealueilla typpeä korjattiin sadoissa 42 , fosforia 8 ja kaliumia 28 kg/ha enemmän kuin lannoitteissa annettiin.
Tiivistämisellä oli suurempi vaikutus satoon kuin lannoitustasolla tai lannan käsittelymenetelmällä. Viljelyssä tulisi kiinnittää enemmän huomiota maan rakenteen hoitamiseen.