Luomupelloilla kasvilajien ja pölyttäjien määrät ovat moninkertaisia tavanomaisiin peltoihin verrattuna. Myös kirvojen luonnollisia saalistajia on enemmän ja kirvoja selvästi vähemmän tavanomaisiin peltoihin verrattuna. Tämä osoittaa luonnonmukaisesti viljeltyjen peltojen huomattavasti suurempaa biologisen tuholaistorjunnan potentiaalia. Tavanomaisilla pelloilla torjunta-aineiden käyttö laski kirvamääriä lyhytaikaisesti, mutta kasvukauden lopussa kirvoja oli jopa enemmän hyönteisten torjunta-aineilla käsitellyillä pelloilla. Nämä tulokset on saatu saksalaisissa yliopistoissa tehdyssä EU:n rahoittamassa tutkimuksessa.
Tutkimuksessa verrattiin 15 tavanomaisen ja 15 luonnonmukaisen ruisvehnäpellon putkilokasvien, pölyttäjien, kirvojen ja niiden saalistajien määriä Baijerissa kesän 2008 aikana. Lisäksi arvioitiin hyönteisten torjunta-ainekäsittelyn vaikutusta kirvoihin ja niiden luontaisiin vihollisiin tavanomaisilla pelloilla. Luomupelloilla kasvien lajirunsaus oli viisinkertainen tavanomaisiin peltoihin verrattuna.
Tavanomaisilta pelloilta havaittiin yhteensä viisi eri pölyttäjälajia, kun luomupelloilta löytyi 31 lajia. Pölyttäjien yksilömäärät olivat jopa yli sata kertaa korkeampia luomupelloilla. Sen sijaan kirvojen määrät olivat viisi kertaa pienempiä luomupelloilla, kun taas niiden saalistajien määrät olivat kolminkertaisia ja peto-saalis suhdeluvut jopa kaksikymmentä kertaa suuremmat luomupelloilla. Tämä osoittaa luonnonmukaisesti viljeltyjen peltojen huomattavasti suurempaa biologisen tuholaistorjunnan potentiaalia.
Tutkimuksessa todettiin myös, että kasvien ja pölyttäjälajien runsaus sekä saalistajien runsaus ja peto-saalis-suhdeluvut olivat korkeammat peltojen reunoilla verrattuna peltojen keskiosiin, mikä korostaa pellonreunojen merkitystä ekosysteemipalveluille.
Tavanomaisista peltoalueista viisi käsiteltiin tuhohyönteisten torjunta-aineilla. Kirvojen määrä väheni ensin, mutta kahden viikon jälkeen torjunta-aineiden vaikutus ei ollut enää havaittavissa ja kasvukauden lopussa käsitellyillä pelloilla oli enemmän kirvoja ja vähemmän niiden saalistajia kuin käsittelemättömillä pelloilla. Hyönteisten torjunta-aineilla käsitellyillä pelloilla kirvojen luontaisten vihollisten määrät pysyivät alhaisina koko kasvukauden, eivätkä kasvaneet kirvamäärien mukana kuten tapahtui ruiskuttamattomilla pelloilla.
On mahdollista, että hyönteismyrkyt estivät saalistajien kehittymisen tai että saalistajakantojen kasvu viivästyi käsittelyn jälkeisten matalien kirvakantojen takia. Torjunta-aineiden käytöllä oli pitkäaikainen kielteinen vaikutus biologiseen tuholaistorjuntaan.
Tutkijoiden mukaan luonnonmukaisten peltojen monimuotoisuus tehostaa pölytyksen ja luonnonmukaisen tuholaistorjunnan kaltaisia viljelijöille ilmaisia ekosysteemipalveluja.
Ennaltaehkäisevä torjunta-aineiden käyttö puolestaan aiheuttaa merkittäviä kustannuksia eikä sillä ollut pitkäaikaista hyötyä kirvojen torjunnan kannalta.
Lisäksi hyönteismyrkkyjen käytöllä oli kielteisiä vaikutuksia kirvojen luontaisiin vastustajiin.
Mikko Salmu
20.9.2011