Tutkimuksessa lihasioille annettiin antibiootteina sulfonamidia sekä klooritetrasykliiniä kahtena 10 päivän jaksona. Sikojen lietelannasta löytyi eläimille käytettyjä antibiootteja. Varastoinnin alussa klooritetrasykliinin melko korkeat pitoisuudet (30 - 50 mg/kg) ja sen hajoamistuotteiden pitoisuudet laskivat 7 kuukauden varastoinnin aikana 60 %. Hajoamistuotteita löydettiin useita erilaisia. Lietelannalla peltoja lannoitettaessa maahn levitettiin huomattavia määriä antibiootteja; sekä sulfonamidia että klooritetrasykliinia hajoamistuotteineen.
Maasta löydettiin kyseisiä antibiootteja kyntökerroksesta, mutta ei syvemmältä. Jo yksi levityskerta antibiootteja sisältävällä lietelannalla johti maan saastumiseen. Kolmessa kuukaudessa pitoisuudet maassa laskivat alle määritysrajan.
Kasvien kykyä ottaa antibiootteja kasvualustastaan tutkittiin liuosviljelynä. Koekasveina käytettiin porkkanaa, lehtisalaattia ja syysvehnää.
Kaikki koekasvit ottivat vesiviljelyssä klooritetrasykliiniä ja se kulkeutui juurista kasvin muihin osiin. Kasvilajien välillä pitoisuuksissa oli suuria eroja. Syysvehnällä ja salaatilla pitoisuudet kohosivat kasvukauden edetessä, porkkanalla pitoisuudet vakiintuivat kahdessa viikossa. Kasvin eri osissa pitoisuudet vaihtelivat suuresti, joka viittaa siihen, että porkkana pystyy hajottamaan klooritetrasykliiniä.
Sulfonamidia löytyi porkkanan, salaatin ja vehnän juurista. Pitoisuus kohosi aikaa myöten ja samoin kasvualustan antibioottipitoisuuden noustessa. Sulfonamidia löydettiin myös syysvehnän ja salaatin lehdistä.
Avomaalla kasvatettiin syysvehnää ja lehtisalaattia käyttäen lannoitteena sian lietelantaa. Koekasveista löydettiin sekä sulfonamidia että klooritetrasykliiniä. Tulokset osoittavat, että juurten ottamat antibiootit kulkeutuivat kasvin muihin osiin myös pelto-olosuhteissa. Myös syysvehnän jyvistä löydettiin havaittavia määriä klooritetrasykliiniä ja sen hajoamistuotteita. Myös olki ja juuret sisälsivät antibioottien jäämiä.
Tulokset osoittavat, että eläimille käytetyt antibiootit voivat kulkeutua lannasta maahan ja maasta kasveihin. Tätä kulkeutumista voidaan pitää yhtenä antibioottisesti aktiivisten jäämien kulkeutumisreittinä ravintoketjussa. Lisätutkimuksin tulisi selvittää, mikä merkitys ravintoketjussa kulkeutuvilla antibiooteilla on ihmiskehon bakteerien resistenteiksi tulemiselle. Löydöllä voi olla merkitystä myös antibiooteille yliherkille ihmisille.
Tutkimustulos on lisäperuste sille, että eläimille tulisi käyttää mahdollisimman vähän antibiootteja. Lantaan kulkeutuvat antibioottijäämät tulisi saada hajoamaan ennen peltoon levittämistä. Mm. kompostoinnin tiedetään hajottavan valtaosan lannan sisältämistä antibioottijäämistä. Esimerkiksi USA:n luomuehdoissa on vaatimuksena lannan kompostointi.
Lähde:
Grote M., Freitag, M., Betschke, T.. 2005. Anti-infektivaeinträge aus der Tierproduktion in terrestrische und aquatische Kompartimente. Zusammenfassung des Abschlussberichts, Fakultät fuer Naturwissenschaften, Anorganische und Analytische Chemie, Universität Paderborn.
http://www3.fh-swf.de/fbaw/download/AB-Zusammenfassung_Antiinfektivaeint...