Ihmisvirtsa sisältää runsaasti typpeä, fosforia ja kaliumia. Lisäksi nämä aineet ovat kasvien helposti hyödynnettävässä muodossa. Puhdas virtsa sisältää hyvin vähän suolistomikrobeja. Puuntuhka sisältää fosforia, kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia. Virtsan ja puuntuhkan yhdistettyä käyttöä ruokakasvien lannoittamisessa on tutkittu vasta vähän. Kuopion yliopiston tutkimuksessa arvioitiin virtsa- ja tuhkalannoituksen vaikutuksia punajuurisadon määrään ja sen laatuun. Kemiallista ja mikrobiologista laatua tutkittiin mittaamalla mikrobien ja ravinteiden pitoisuuksia punajuurissa. Lisäksi lannoituksen vaikutusta makuominaisuuksiin tutkittiin aistinvaraisesti.
Tutkimus suoritettiin viljelykokeena kesällä 2008. Tutkimuksessa vertailtiin neljää erilaista lannoitekäsittelyä: ihmisvirtsa yhdessä puuntuhkan kanssa, pelkkä ihmisvirtsa, väkilannoitus sekä lannoittamaton (kontrolli). Lannoitetut punajuuret saivat 133 kiloa typpeä hehtaaria kohti joko väkilannoitteena, virtsan ja puuntuhkan yhdistelmänä tai pelkkänä virtsana. Väki- sekä virtsa- ja puuntuhkalannoitetut kasvit saivat myös 89 kiloa fosforia hehtaarille. Pelkästään virtsalla lannoitetuissa fosforimäärä oli alhaisempi.
Virtsalla ja puuntuhkalla lannoitettujen punajuurten biomassa oli hieman suurempi kuin väkilannoitteilla lannoitettujen tai pelkästään virtsalla lannoitettujen punajuurten. Tämä johtuu todennäköisesti puuntuhkan sisältämistä lisäravinteista sekä virtsan ravinteiden paremmasta saatavuudesta. Virtsa- ja puuntuhkalannoitus tuotti hehtaaria kohti 1720 kiloa (27 %) ja pelkkä virtsalannoitus tuotti 656 kiloa (10 %) enemmän syötäviä punajuuria kuin väkilannoitus. Kaikilla lannoitusmenetelmillä sekä sadon määrä että ravintolaatu oli huomattavasti parempi kuin ilman lannoitusta. Maaperään jäljelle jääneet ravinnepitoisuudet olivat samanlaisia eri lannoitusmenetelmissä. Maaperän pH nousi puuntuhkan käytön yhteydessä, mutta neutraloitui vuoden kuluessa.
Punajuurten valkuais- ja betaiinipitoisuudet olivat samanlaiset kaikilla lannoitusmenetelmillä. Pelkällä virtsalla lannoitetuissa punajuurissa ei ollut lainkaan mikrobeja, mutta virtsalla ja puuntuhkalla sekä väkilannoitteilla lannoitetuissa punajuurissa havaittiin vähäisiä mikrobimääriä. 17 hengen makutestipaneelin mielipiteet jakautuivat tasaisesti eri tavoilla lannoitettujen punajuurten kesken eli lannoituksen ei todettu vaikuttavan punajuurten makuun.
Tutkimus osoitti, että ihmisvirtsaa voidaan käyttää lannoitteena punajuuren viljelyssä puuntuhkan kanssa tai ilman sitä ja satotaso sekä kemiallinen ja mikrobiologinen laatu ovat vähintään samat kuin väkilannoitteilla. Vastaavia tuloksia on saatu myös muiden kasvien osalta (esim. kaali, tomaatti, kurkku, vehnä ja maissi). Tuloksilla on suuri merkitys erityisesti maissa, joissa ihmisillä ei ole varaa keinolannoitteisiin. Virtsaa ja puuntuhkaa on yleensä helposti saatavilla jätteenä ja niiden lannoitearvo on merkittävä. Lisäksi niiden hyödyntäminen lannoitteena vähentää vesistöjen rasitusta, säästää energiaa ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.
Mikko Salmu
23.6.2011