IFOAM kannanotto: Geenitekniikkaan ja geenimuunneltuihin organismeihin

Geenitekniikan käyttöönotto maataloudessa on tuonut luonnonmukaiselle liikkeelle uusia haasteita. Maailmanlaajuinen luomualan kattojärjestö IFOAM (International Federation of Organic Agriculture) on julkaissut kannanoton koskien geenitekniikkaa ja geenimuunneltujen organismien käyttöä elintarvikesektorilla.

Kannanoton tarkoituksena on luoda IFOAM:ille ja sen sisäisille elimille yhtenäinen kanta geenitekniikkaan ja ohjata IFOAM:in jäseniä heidän omien kannanottojensa kehittämisessä. Kannanottoon voidaan tutustua suomenkielellä.

Kannanotolla on kaksitahoinen näkökulma:

* Poliittinen painopiste siinä, mitä IFOAM haluaa.

* Käytännöllinen keskittyminen siihen, mikä on toteutettavissa. (Tämä on erityisen tärkeää suhteessa standardeihin. Luonnonmukainen maatalous toimii asetettujen vaatimusten mukaan ja on tärkeää, että nämä vaatimukset ovat käytännössä saavutettavissa.) Tämän kannanoton perusteella kehitetään toimintasuunnitelmia. IFOAM:in julkisten materiaalien ja lausuntojen tulee noudattaa tätä kantaa.

So­vel­ta­mi­sa­la

Tämä kannanotto ei määrittele yksityiskohtaisia standardeja luonnonmukaiselle tuotannolle, tarkastukselle, sertifioinnille tai akkreditoinnille. Tämä on IFOAM:in normien tehtävä (IFOAM:in perusstandardit ja akkreditointikriteerit). Tämä kannanotto tarjoaa yleisiä ohjeita sopivien standardien ja kriteerien kehittämiseen.

Mää­ri­tel­mät ja ter­mi­no­lo­gia

IFOAM käyttää seuraavia määritelmiä :

Geenitekniikka (Genetic engineering)

Geenitekniikalla tarkoitetaan sellaisia molekyylibiologian tekniikoita (kuten yhdistelmä-DNA), joilla kasvien, eläinten, mikro-organismien, solujen ja muiden biologisten yksiköiden geneettistä materiaalia muutetaan tavoilla, jonka tuloksia ei ole voitu saada luonnollisen parittelun ja lisääntymisen kautta tai luonnollisena rekombinaationa. Geenimuuntelu- eli gm-tekniikoita ovat mm: yhdistelmä-DNA, solufuusio, mikro- ja makroinjektio, kapselointi, geenien poisto ja kaksinkertaistamisen. Geenimuunneltuihin organismeihin eivät kuulu organismit, jotka ovat syntyneet tekniikoista kuten konjugaatio, transduktio ja luonnollinen hybridisaatio.

Geenimuunneltu tai muuntogeeninen organismi (Genetically Modified Organism GMO)

Kasvi, eläin tai mikro-organismi, jota on muutettu geenitekniikalla.

Geenitekniikalla tuotettuja tuotteita kutsutaan geenimuunnelluiksi tuotteiksi tai geenimuunneltujen organismien johdannaisiksi olosuhteista riippuen.

IFOAM vaatii tarkkojen määritelmien ja terminologian käyttöä geenitekniikan osalta ja vastustaa pyrkimyksiä ohjata geenitekniikkakeskustelua ottamalla käyttöön uusia termejä kuten ”moderni bioteknologia”.

Gee­ni­tek­niik­ka maa­ta­lou­des­sa

IFOAM vastustaa geenitekniikan käyttöä maataloudessa ottaen huomioon ennennäkemättömän vaaran, jota se edustaa koko biosfäärille ja erityisesti taloudelliset ja ympäristöriskit, joita se aiheuttaa luomutuottajille. IFOAM:in mielestä geenitekniikan käyttö maataloudessa aiheuttaa tai saattaa aiheuttaa seuraavia riskejä:

  • Kielteisiä ja peruuttamattomia ympäristövaikutuksia
  • Sellaisten eliöiden vapauttamista luontoon, joita ei ole koskaan ennen ollut luonnossa ja joita ei enää myöhemmin voida poistaa luonnosta
  • Viljelykasvien, mikro-organismien ja eläinten geenipoolin saastumista
  • Maataloustuotanto-organismien saastuminen
  • Viljelijöiden ja kuluttajien valinnanvapauden kieltäminen
  • Viljelijöiden perustavaa laatua olevien omistusoikeuksien loukkaamista ja heidän
  • taloudellisen riippumattomuutensa vaarantamista
  • Käytäntöjä, jotka ovat ristiriidassa maatalouden kestävän kehityksen periaatteiden kanssa
  • Ihmisten terveyteen kohdistuvia uhkia, joita on mahdotonta hyväksyä

Siksi IFOAM kehottaa kieltämään geenimuunnellut organismit kaikessa maataloudessa.

Vaikka IFOAM ajaa geenimuunneltujen organismien täyskieltoa kaikessa maataloudessa, ei voida sivuuttaa sitä, että geenimuunnellut organismit ovat jo käytössä ja joissakin maissa jopa laajalle levinneessä käytössä. Siksi IFOAM kehittää tämän huomioon ottavia kannanottoja.

Gee­ni­muun­nel­tu­ja maa­ta­lous­tuot­tei­ta kos­ke­vat mer­kin­nät

IFOAM vaatii pakollisia ja kattavia pakkausmerkintöjä geenimuunnelluille maataloustuotteille kahdesta syystä:

1. Nopeasti kasvava joukko kuluttajia kaikkialla maailmassa ei halua käyttää geenimuunneltuja maataloustuotteita. Pakollinen ja kattava merkintäjärjestelmä on tarpeen turvaamaan kuluttajien oikeutta valinnanvapauteen.

2. Muuntogeenisen tai geenitekniikalla valmistetun ruoan merkitseminen on erityisen tärkeää luomuruoan tuottajille ja kuluttajille sekä luonnonmukaisen tuotannon tarkastus- ja sertifiointilaitoksille. Tämä johtuu siitä, että luonnonmukaisessa tuotannossa on yhä sallittua käyttää tiettyjä tavanomaisesta maataloudesta tai muualta kuin maataloudesta peräsin olevia tuotteita. Luotettava ja kattava merkintäjärjestelmä tarvitaan sen varmistamiseksi, että geenitekniikka ei tule luonnonmukaisen tuotannon ketjuun tällaisten yhdisteiden kautta.

Merkitseminen ei saisi rajoittua niihin maataloustuotteisiin, jotka sisältävät tai koostuvat muuntogeenisistä organismeista, vaan sen tulisi kattaa myös sellaiset maataloustuotteet, jotka on valmistettu geneettisesti muunneltujen tuotteiden avulla.

IFOAM ei tue ”olennaisen vastaavuuden” käsitettä. IFOAM ei pidä tätä menetelmää luotettavana elintarviketurvallisuuden kannalta. IFOAM ei pidä sitä pätevänä kriteerinä sen määrittämiseksi, mihin geneettisesti muunneltuihin maataloustuotteisiin tulisi soveltaa merkitsemistä. ”Olennaisen vastaavuuden” lähestymistapa kertoo kuluttajille vain lopputuotteen koostumuksesta eikä tuo esiin tuotteen historiaa tai tuotantotapaa, mikä on kuluttajille kiinnostavampaa.

Gee­ni­tek­nii­kan kiel­tä­mi­nen luon­non­mu­kai­ses­sa maa­ta­lou­des­sa

IFOAM vastustaa geenitekniikan käyttöä luonnonmukaisessa maataloudessa ja luonnonmukaisten tuotteiden jalostuksessa. Tämä geenitekniikan kielto koskee muuntogeenisiä kasveja, eläimiä ja mikro-organismeja. Se koskee myös geenimuunneltujen organismien tuotteita, kuten entsyymejä ja aminohappoja, riippumatta siitä ovatko ne havaittavissa lopputuotteessa.

IFOAM hyväksyy tosiasian, että luomutuottajat toimivat maailmassa, jossa he eivät voi olla täysin erillään ympäristön pilaantumisesta tai globaaliin kehityksen vaikutuksista. Siksi IFOAM haluaa löytää realistisia käytännön ratkaisuja, joilla pyritään estämään luonnonmukaisen tuotannon ja geenitekniikan välinen etäinenkin yhteys.

Esimerkkejä tällaisista yhteyksistä, joissa joihinkin luonnonmukaisessa tuotannossa käytettäviin tuotantopanoksiin on voinut välillisesti vaikuttaa geenitekniikka: kompostoitua kotitalousjätettä voi tulla kotitalouksista, joissa on kulutettu geenimuunneltua ruokaa, eläinten lanta voi tulla tiloilta, jotka ovat käyttäneet geenimuunneltua rehua tai elintarvikkeiden valmistuksen apuaineita on voitu valmistaa käyttämällä geenimuunneltuja aineita tai entsyymejä.

Gm-saas­tu­mi­nen ja tes­taus

Ainoa todellinen tae gm-saastumisen välttämiseksi on kieltää muuntogeeniset organismit, mitä IFOAM suosittaa voimakkaasti. IFOAM kannattaa myös gmo-vapaiden alueiden ja maiden perustamista siellä, missä tämä on mahdollista.

IFOAM kannattaa geeniteknologian täyskieltoa. Samalla IFOAM toteaa, että geenimuunneltuja organismeja on jo kaupallisessa käytössä sekä kenttätutkimuksissa. Näissä tilanteissa huomio tulee kiinnittää siihen, miten gm-saastumisen riskiä voidaan vähentää.

IFOAM on vastustaa pyrkimyksiä pakottaa luomutuottajat kantamaan vastuu muiden aiheuttamista geenitekniikasta aiheutuvista ongelmista. IFOAM:in kanta on, että vastuu gm-saastuttamisesta kuuluu saastuttajille. Geenimuunneltujen organismien tuottajien ja käyttäjien on kannettava täysi vastuu geenimuunneltujen organismien ja niiden ominaisuuksien leviämisen ehkäisemisestä. Luomuviljelijöiden ei tule joutua todistamaan viljelykasviensa puhtautta gm-jäämistä. Hallituksia kehotetaan säätämään lakeja, jotka tekevät gmo-oikeuksia omistavat yritykset vastuullisiksi kaikesta omistamiensa tuotteiden aiheuttamista geneettisestä saastumisesta ja perustamaan riittäviä suojavyöhykkeitä geenimuunneltujen kasvien ja muiden viljelykasvien välille.

Tämä lähestymistapa ei lähde siitä, että luomutuottajien sertifiointi peruutettaisiin saastumisen vuoksi, vaan siitä, että kaikilla viljelijöillä on oikeus pitää tilansa geneettisestä saastumisesta puhtaina.

Gm-saastumisen mahdollisuus ei vaikuta siihen, että luomusertifiointi on luonnonmukaisen tuotantotavan eikä lopputuotteen takuu. Luomutuotteita ei ole määritelty tai sertifioitu ei-toivotusta saastumisesta puhtaiksi. Samoin kuin luomuviljelijät eivät voi taata täyttä saasteettomuutta torjunta-aineista, joita he eivät käytä itse, heillä ei ole keinoa taata, että luomutuotteet eivät ole saastuneet vähäisillä määrillä muuntogeenisiä organismeja.

Saastuminen, joka johtuu toimijasta riippumattomista syistä, ei välttämättä muuta toiminnan luonnonmukaisuuden statusta. Tämä tahattoman esiintymisen taso vaihtelee ei-havaittavissa olevasta hyvin alhaiseen riippuen useista tekijöistä, joista useimmat ovat tuottajien valvonnan ulkopuolella. IFOAM ei tue geneettisen saastumisen vähimmäistasojen käyttöönottoa, koska kynnysarvot joudutaan asettamaan mielivaltaisesti eivätkä ne vastaa luonnonmukaisuuden periaatteiden noudattamista. Siksi geneettisen saastumisen pakollista testausta ei tulisi ottaa käyttöön luonnonmukaisen tuotannon tarkastuksissa. Sertifiointilaitokset voivat käyttää testausta tietyissä tilanteissa, kuten epäiltäessä laiminlyöntiä tai petosta tai arvioitaessa suojatoimien riittävyyttä.

Joka tapauksessa luomutuottajien ja -toimijoiden on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiin toimenpiteisiin, joilla minimoidaan ja hallitaan geneettisen saastumisen riskiä. Tämä on erityisen tärkeää siementen osalta, koska jos luomutoimijoiden käyttämät siemenet saastuvat, se vaikuttaa tulevaan tuotantoon. Luomutuottajien on ponnisteltava erityisesti, että heidän käyttämänsä siemenet eivät ole saastuneet. Luomusertifiointilaitosten on varmistettava, että kaikki toimijat noudattavat tarvittavia varotoimenpiteitä ja tarvittaessa autettava toimijoita neuvonnalla ja tiedotuksella. Luomualan järjestöt avustavat jäseniään saastumattomien siementen hankkimisessa. IFOAM:in tulisi puolestaan auttaa tässä maailmanlaajuisesti.

Luomumarkkinoilla voi olla toimijoita, jotka haluavat tiukempia gm-saastumista koskevia vaatimuksia, jotka vaihtelevat eri maissa ja mahdollisesti myös eri tuotteittain. IFOAM ei tue näitä vaatimuksia, koska ne aiheuttavat sekaannusta ja voi vaikeuttaa luomutuottajien markkinoille pääsyä. Lisäksi ne heikentävät pyrkimyksiä luoda yhtenäistä kantaa asiaan. Kuitenkin IFOAM myöntää, että niiden välttäminen voi olla mahdotonta ja se noudattaa kuluttajan oikeutta valintaan. Se on myös dynaamisempi ja joustavampi lähestymistapa kuin pakollisten standardien perustaminen. Siksi IFOAM suhtautuu tällaisiin aloitteisiin neutraalisti.

Luo­mu­tuot­tei­den mark­ki­noin­ti ja tie­dot luon­non­mu­kai­ses­ta maa­ta­lou­des­ta

Luomusertifiointi ei tarkoita sertifiointia geenimuunteluvapaudesta. Pikemminkin se takaa tuotannon, jossa ei käytetä geenitekniikkaa ja geenimuunneltuja organismeja. Koska ei voida taata, että luonnonmukaiset tuotteet ovat 100% puhtaita gm-saastumisesta, luomutuotteita ei saa markkinoida geenimuunteluvapaina, ellei tietyllä tuotteella ole erityisiä suojatoimia ja sertifiointimenettelyjä. Luomutuottajien ja yhdistysten on tiedotettava aktiivisesti kuluttajille tästä asiasta varmistaakseen markkinoinnin oikeudenmukaisuus ja välttääkseen tulevia keskusteluja kuluttajien harhaanjohtamisesta.

Hyväksytty IFOAM:in Maailman hallituksessa Kanadassa, toukokuussa 2002.

Lähde:

Kannanotto geenitekniikkaan ja geenimuunneltuihin organismeihin. Position on Genetic Engineering and Genetically Modified Organisms. IFOAM World Board, Canada. 21.5.2002.

Käännös: Mikko Salmu