Lauhkeilla vyöhykkeillä nykyisin koetut ennätyslämpimät kesät tulevat olemaan tyypillisiä. Kasvukausien kuumuudella tulee olemaan suuria vaikutuksia satotasoihin, viljelijöiden tuloihin ja ruokaturvaan. Nämä amerikkalaistutkijoiden tulokset on julkaistu Science-lehdessä.
Vuosien 2006-08 ruokakriisi osoitti, että jo melko pienillä muutoksilla maailman ruokahuollossa voi olla suuria vaikutuksia elintarvikemarkkinoihin ja väestön ruokaturvaan.
Pitemmällä tähtäimellä ilmastonmuutoksen aiheuttamilla muutoksilla tulee olemaan paljon suuremmat vaikutukset. Kokemukset osoittavat, että ennätyksellisellä kuumuudella voi olla suuria vaikutuksia paikalliseen elintarviketuotantoon, ihmisten hyvinvointiin sekä kansainväliseen elintarvikekauppaan, kun päättäjät haluavat varmistaa kotimaisen elintarvikehuollon toimivuuden.
Tutkimuksessa käytettiin 23 eri ilmastomallin tietoja, joiden avulla laskettiin maailmanlaajuisesti mallien tuottamien ja lähimenneisyydessä todettujen keskilämpötilojen eroja. Näiden perusteella laskettiin tulevien kesien keskilämpötilojen muutoksia kuluvan vuosisadan loppuun asti. Tulokset osoittavat, että tähän asti koetut lämpöennätykset tullaan rikkomaan lähivuosikymmeninä yhä useammin. Puolet maailman väestöstä elää nyt tällä kuumuudesta eniten kärsimään joutuvalla alueella. Maataloudella tulee olemaan suuria haasteita turvata tämän väestön ruoan saanti.
Eri kasvien satotasojen ennakoidaan laskevan 2,5 -16 prosenttia kesän keskilämpötilan noustessa yhdellä asteella. Keskisatojen ennakoidaan todennäköisimmin laskevan 20-40 prosentilla. Lisäksi merenpinnan nousu ja lisääntyvä kuivuus tulevat vähentämään elintarvikkeiden kokonaistuotantoa. Ilmastonmuutos tulee näin ollen suuresti vaarantamaan maailman elintarvikehuoltoa.
Tähänastiset kuumimmat kesät tulevat edustamaan keskimääräisiä kesälämpötiloja. Esimerkiksi Ranskassa kesä 2003 oli 3,6 C keskimääräistä lämpimämpi. Maataloustuotanto jäi silloin 25 prosenttia keskimääräistä pienemmäksi. Vuonna 2090 keskilämpötilan ennakoidaan nousevan 3,7 astetta nykyistä korkeammalle.
Vuonna 1972 koko lounaista Neuvostoliittoa koetteli ankara hellekesä ja satotasot jäivät heikoiksi. Seurauksena on voimakkaasti kasvanut vehnän kysyntä maailmanmarkkinoilta, ja vehnän hinta maailmanmarkkinoilla kolminkertaistui pääasiassa heikoksi jääneestä sadosta johtuen.
Kun Euroopan keskilämpötila nousee samalle tasolle kuin Ranskan kesän 2003 lämpötila, niin maailmaa kohtaa nälänhätä, tutkijat varoittavat.
Tutkijat korostavat, että olisi tärkeää hillitä lämpötilan nousua ja ryhtyä pikaisesti sopeuttaviin toimiin. Myös ruokailutottumuksia olisi muutettava ekologisesti kestävämpään suuntaan ennen kaikkea vähentämällä runsaasti peltoalaa ja tuotantopanoksia vaativien sekä päästöjä aiheuttavien eläintuotteiden käyttöä.
Yksi sopeutumiskeino on, että maan multavuutta ryhdytään määrätietoisesti hoitamaan. Näin kasvit kestävät paremmin hellejaksoja ja kuivuutta. Useat tutkimukset osoittavat, että luomuviljelyssä voidaan maan multavuutta lisätä, kun se tavanomaisesti viljellen yleensä laskee.