Esimerkiksi Kiuruveden koulukeittiöt käyttivät jopa 58 % paikallisesti tuotettua lähiruokaa, kun Kuopion Aterialla sama luku oli 10 % vuonna 2009. Ulkomaisen tuontiruoan osuus tutkituissa yhdeksässä elintarvikeryhmässä oli Kiuruvedellä noin prosentin luokkaa, kun taas ulkomaisen ruoan osuus Suonenjoella, Juankoskella ja Kuopiossa oli kaikissa lähes 20 %. Kiuruveden kuntastrateginen päätös lähi- ja luomuruokaan sitoutumisesta näkyy selvityksen mukaan myönteisesti lähiruoan käyttömäärissä ja toisaalta myös uusina ruokasektorille syntyneinä työpaikkoina. Myös Juankoskella kaupungin tekemä linjaus lähi- ja luomutuotteiden käytöstä näkyi myönteisesti tuloksissa.
Kuntasektori odottaa pk-sektorin elintarvikeyrittäjiltä verkottumista, mitä kautta pystyttäisiin osaltaan ratkaisemaan lähiruokaan liittyviä saatavuus- ja logistisia ongelmia.
Hankintarenkaiden suureneminen näyttäisi olevan todellinen uhka lähiruoalle. Selvityksen mukaan paikallisesti tuotetun ja etenkin sesonkien mukaisen lähiruoan käyttöä julkisen sektorin ammattikeittiöissä pystyttäisiin lisäämään tuntuvasti.
Sisä-Savon seutuyhtymän hallinnoima ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen rahoittama Elintarvikealan viestintä- ja koordinaatiohanke selvitti lähiruoan aluetaloudellista hyötyä neljässä Pohjois-Savon kaupungissa. Tietämättömyys hankintalainsäädännön sallimista mahdollisuuksista, kuntien ateriapalveluyksiköiden resurssipula ja jatkuva kiire työssä ovat niitä tekijöitä, jotka pitkälti estävät paikallisen ruoantuotannon tuomien hyötyjen saamisen. Mikäli kuntien hankintapäätöksissä pelkästään hinta ratkaisee, paikallisen ruoan tuottama aluetaloudellinen hyöty jää kokonaan saavuttamatta.
Suomalaisen Työn Liiton esittämien laskelmien mukaan yhden miljoonan euron lisäostot paikalliselta ruokasektorilta loisivat alueelle jopa 25 työpaikkaa, mihin tulisi lisätä myös verotulojen ja yhteisöverotuottojen tuomat hyödyt. Summa vastaa viidennestä esimerkiksi Kuopion Aterian vuosittaisista elintarvikehankinnoista.
Leipä, peruna, porkkana ja marjat olivat kuntien ammattikeittiöissä eniten käytettyjä lähiruoka-aineryhmiä Pohjois-Savossa. Paikallista järvikalaa käytettiin merkittäviä määriä ainoastaan Kiuruvedellä. Pakastevihannekset olivat suurelta osin alkuperältään ulkomaisia; kotimaisten avomaan kasvisten parhaimpaan saatavuusaikaan joissakin keittiöissä käytettiin ulkomaisia pakastevihanneksia.
Kuntien ruokapalveluyksiköissä on mahdollisuus lisätä sesonkien ruoka-ainesten hyödyntämistä. Tämän selvityksen perusteella alueen julkiset ammattikeittiöt eivät mitanneet hävikkiä, jonka syntyminen näkyy raaka-aineiden osalta jo elintarvikeketjun aiemmissa vaiheissa ja etenkin tukkuportaassa.
Lähde:
Lähiruoan käyttö julkisen sektorin ammattikeittiöissä. 2010. Vänttinen ym. Sisä-Savon seutuyhtymän julkaisuja 1/2010.
Teksti: Jukka Rajala