Puintikosteudeltaan 21 % viljassa 10 sentin muutos öljyn hinnassa muuttaa kuivauskustannusta n. 1,3 €/t. Vaikka öljyn hinta on laman myötä asettunut siedettävälle tasolle, todennäköinen kehityssuunta öljyn ja muunkin energian hinnalle on nouseva. Viljankuivauksessa energian säästökeinoja on lukuisia, joita yhdistelemällä voidaan kuivauslaskussa säästää merkittävästi. Myös kotimaisten polttoaineiden käyttö on entistä kannattavampaa.
Helpoin tapa säästää viljansäilönnän kustannuksista on luopuminen kuivaamisesta kokonaan. Kosteana säilötty vilja säilyttää rehuarvonsa lähes kuivan veroisesti. Teknisten rajoitteiden vuoksi tuoresäilötty vilja soveltuu lähinnä tilojen omaan käyttöön ja rajoitetusti tilojen väliseen kauppaan. Kuivausta siis tarvitaan edelleen.
Itse kuivausprosessin järkeistämiseen on kehitetty lukuisia keinoja. Puskurikuivureilla voidaan parantaa kuivaamokoneiston käyttöastetta. Puskurikuivuri myös mahdollistaa energian säästön korjuutyön aikaistumisen kautta. Kuivaussiilon ja tuloilmaputken lämpöeristämisellä on saatu mittauksissa noin 10 % energiansäästö. Kuivausilman lämpöä, kuivausilman määrää ja viljan kiertonopeutta nostamalla saadaan kuivumisesta tehokasta ja tasaista, jolloin energiaa säästyy. Kuivausilman lämpötilan nostaminen 70 asteesta 100 asteeseen alentaa kuivurin polttoaineenkulutusta 10−15 %. Lämpötilan nosto myös kasvattaa kuivauskapasiteettia nopeuttaessaan kuivumista.
Polttoöljyn korvaamiseen soveltuvat puuhakkeen ja turpeen polttolaitteet ovat kehittyneet huomattavasti viime vuosina. Automatiikan ansiosta niiden toimivuus ja säädettävyys lähestyvät öljypoltinten tasoa. Lämminilmakuivureiden lämpötehontarve on suuri (200 – 1000 kW), minkä vuoksi kiinteällä polttoaineella toimivan lämpökeskuksen hankintahinta on korkea. Laitoksen hankintahintaa kompensoivat kiinteiden polttoaineiden öljyä matalammat hinnat. Puuhakkeen energian hinta on vain 20 – 40 % polttoöljyn hinnasta.
Laadituissa investointilaskelmissa vertailtiin polttoöljyä ja kiinteää polttoainetta käyttävän kuivaamon lämmitysjärjestelmän nettokassavirtojen erotuksien nykyarvoja 5 %:n laskentakorkokannalla ja kymmenen vuoden laskentajaksolla. Laskelmassa kuivaussiiloltaan 30 m3:n kuivurin lämmönlähteeksi valitaan öljylämmitysjärjestelmä tai lämpökontti, jossa on stokerisyöttöinen ilmalämmitysuuni. Lämpökonttia ei oleteta siirrettäväksi muualle kuivauskauden päätyttyä. Käytetyillä laskentaoletuksilla investointi ostohaketta käyttävään lämpölaitokseen osoittautui kannattavaksi öljyn hinnan kohotessa yli 66 c/l kiinteän polttoaineen hinnan pysyessä ennallaan. Oman hakkeen tai palaturpeen käyttö olisi öljyä edullisempaa jo öljyn hinnan ylittäessä 55 – 58 c/l.
Energiakustannusten säästö viljankuivauksessa. Timo Lötjönen ja Pellervo Kässi.
Timo Lötjönen
18.5.2011