Pienten porsaiden korkea kuolleisuus (10–20%) on taloudellisesti ja eläinten hyvinvoinnin kannalta merkittävä ongelma. Silti emakon emo-ominaisuudet ovat jääneet lähes huomioimatta jalostuksessa, sen sijaan porsaskuolleisuutta on pyritty vähentämään muokkaamalla tuotantoympäristöä (mm. porsitushäkin käyttö). Tulevaisuudessa emakon emo-ominaisuuksien tärkeys tulee korostumaan entisestään, toisaalta tilakoon suurentumisen, toisaalta vaihtoehtoisten tuotantomenetelmien yleistymisen vuoksi.
Tutkimuksessa seurattiin emakoiden käyttäytymistä, hormonitoimintaa ja aineenvaihduntaa viiden viikon imetyskauden aikana. Lisäksi tutkittiin emakoiden lisääntymistoimintoja imetyskauden loppupuolella ja vieroituksen jälkeen.
Tuloksista ilmenee, että mitä useammin emakko imettää, sitä paremmin porsaat kasvavat. Emakko ei kykene lehmän tavoin varastoimaan maitoa utareessaan, eikä pidentynyt imetysväli siksi lisää maidonsaantia seuraavalla imetyskerralla. Imetyskäyttäytyminen näytti olevan emakkokohtainen ominaisuus, sillä yksilöiden käyttäytyminen oli samankaltaista päivästä toiseen.
Hyvän emon tulee tuottaa tarpeeksi maitoa heti imetyskauden alkaessa, jolloin porsaat ovat erityisen herkkiä nälkäkuolemalle. Emakon tulisikin porsimisen jälkeen nopeasti muuttaa aineenvaihduntansa maidontuotantoa suosivaksi, eli kataboliseksi, jolloin ruokinnasta saadun ravinnon lisäksi emakko käyttää omia rasvavarastojaan maidontuotantoon. Odotusten mukaan porsaskuolleisuus oli alhaisempi emakoilla, jotka tiineyden jälkeen nopeasti käynnistivät rasvavarastojensa käytön.
Oksitosiinin tiedetään olevan nisäkkäiden emo-käyttäytymiselle erittäin tärkeä hormoni. Oksitosiinin eritys on emakollakin edellytys maidontulolle imetyskertojen aikana. Tulokset osoittavat, että emakon korkea oksitosiinitaso on lisäksi yhteydessä tehokkaaseen kataboliseen aineenvaihduntaan ja porsaiden nopeaan kasvuun.
Emakon lisääntymistulosta tulee tarkastella kokonaisuutena, sillä emakko, joka tuottaa runsaasti maitoa porsailleen käyttäen liikaa omia ravintovarastojaan voi tiinehtyä huonommin seuraavana lisääntymiskautena. Tutkimuksessa ei kuitenkaan löydetty yhteyksiä tehokkaan imetyskäyttäytymisen tai korkeamman kataboliatason ja heikentyneiden emakon lisääntymistoimintojen välillä. Emakkoja ruokittiin runsaasti, joten suurta tarvetta omien ravintovarastojen käyttöön ei ollut.
Tutkimus antaa uutta tietoa emakon emo-ominaisuuksista ja näiden määrittelemisestä. Lisäksi osoitettiin, että imetyskauden aikana ainakin osa hyvistä emo-ominaisuuksista toistuu yksilökohtaisesti. Tämä kannustaa emo-ominaisuuksien jalostettavuutta selvittäviin jatkotutkimuksiin.
Lähde:
Valros, A. 2003. Mikä tekee emakosta hyvän emon? Imettävän emakon käyttäytyminen ja fysiologia. Behaviour and physiology of lactating sows –associations with piglet performance and sow postweaning reproductive success. Helsingin Yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Kliinisen eläinlääketieteen laitos. Helsinki. 79 s. ISBN 952-91-5676-6 (nid), ISBN 952-10-0991-8 (PDF)