Näihin tuloksiin tuli norjalainen tutkimusryhmä, joka selvitti viljelymenetelmien vaikutusta soijan laatuun.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää torjunta-ainejäämien pitoisuuksia sekä ravitsemuksellista koostumusta ja laatua eri tavoin viljellyissä soijapavuissa.
USA:n keskilännestä Iowan osavaltiosta pelloilta kerätyistä soijanäytteistä analysoitiin kivennäis- ja ravintoaineiden koostumus sekä torjunta-aineiden jäämät. Mukana oli gm-soijaa, tavanomaista ei-gm-soijaa ja luomusoijaa yhteensä 31 näytettä viljelijöiden pelloilta kerätyistä näytteistä. Eri viljelymenetelmiä edustavat näytteet pyrittiin keräämään samanlaisista olosuhteista samalta kylältä. Näytteiden lajikkeet ja tiedot viljelytoimenpiteistä selvitettiin viljelijöiltä.
Gm-soijassa oli korkeita pitoisuuksia glyfosaattijäämiä 3,3 mg/kg ja sen hajoamistuote AMPA:a 5,7 mg/kg. Glyfosaatiksi muutettuna jäämäpitoisuus oli keskimäärin 11,9 mg/kg. Tavanomainen ja luomusoija eivät sisältäneet lainkaan näitä torjunta-ainejäämiä.Luomusoijan koostumus oli terveellisin sisältäen eniten sokereita, valkuaista, sinkkiä ja vähemmän kuitua kuin tavanomainen tai gm-soija. Luomusoijassa oli vähemmän tyydyttyneitä rasvahappoja ja omega-6-rasvahappoa.
Analysoimalla 35 eri muuttujaa tutkijat pystyivät erottamaan toisistaan gm-soijan, tavanomaisen ja luomusoijan luotettavasti (kuvio). Tämän tutkimuksen mukaan eri viljelymenetelmin viljeltyjen kaupallisten soijanäytteiden koostumukset eivät vastanneet toisiaan.
Tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli selvittää väitettä gm-lajikkeen ja tavanomaisen lajikkeen samankaltaisuudesta ‘substantial equivalence’ eli läheistä ravitsemuksellista ja koostumuksellista samankaltaisuutta gm-lajikkeen ja vastaavan tavanomaisen lajikkeen välillä. Tutkimusryhmän mukaan aikaisemmissa tutkimuksissa on ollut vakavia puutteita, koska niissä ei ole tehty tarkkoja analyysejä torjunta-ainejäämistä.
Tuotteissa olevat torjunta-ainejäämät ovat tärkeitä ravitsemuksellisen laadun kannalta, koska ne ovat oleellinen osa kasvin koostumusta, ja myös siksi, että ne voivat muuttaa kasvin koostumusta. Aikaisemmissa tutkimuksissa on tultu siihen johtopäätökseen, että gm-soija ja tavanomainen soija ovat koostumukseltaan samanlaisia. Niissä ei kuitenkaan ole analysoitu glyfosaattijäämiä.
Glyfosaattijäämät lisääntyvät, kun ruiskutetaan myöhään kasvukaudella ja ruiskutetaan useampia kertoja. Korkeat jäämäpitoisuudet useissa näytteissä viittaavat siihen, että ruiskutuksia tehdään useampia kasvukauden kuluessa.
Suurimmat sallitut glyfosaatin jäämäpitoisuudet soijapavuissa nostettiin EU:ssa 0,1 milligrammasta 20 milligrammaan kilossa vuonna 1999. Sallittujen jäämien enimmäisrajan nosto ei perustunut turvallisuustutkimuksiin, vaan glyfosaattia kestävien soijalajikkeiden viljelyn yleistymisen tuomaan tarpeeseen. Glyfosaatin on havaittu aiheuttavan haittoja jo 0,45-1,35 mg/l pitoisuuksilla kasvuympäristössä sammakoilla, kaloilla, alkueläimillä ja ihmissoluilla mm. lisääntymistoimintoihin, esimerkiksi alkion kehityshäiriöinä.
Tutkimus osoittaa, että glyfosaattia kestävässä gm-soijassa voi olla suuria määriä glyfosaatti- ja sen hajoamistuotteen AMPA:n jäämiä. Eri viljelymenetelmät voivat tuottaa selvästi erilaisen ravitsemuksellisen koostumuksen soijaan. Tutkimuksessa luonnonmukaisesti viljelyssä soijassa oli edullisempi ravitsemuksellinen koostumus kuin tavanomaisessa ja gm-lajikkeissa.
Tutkijoiden mukaan torjunta-ainejäämien tutkiminen tulisi sisältyä oleellisena osana herbisidejä kestävien gm-lajikkeiden koostumuksen tutkimuksiin alusta lähtien. Jäämäpitoisuustietojen puuttuminen keskeisistä viljelykasveista on vakava puute tiedoissa, kun selvitetään näiden kasvien mahdollisia vaikutuksia ihmisten ja eläinten terveyteen.
Markkinoille tulevia keskeisiä satokasveja tulisi tutkia entistä enemmän, tulisi tutkia eri suuruisten kemikaalijäämien mahdollisia vaikutuksia pitkäaikaisissa ruokintakokeissa. Torjunta-ainejäämien määritykset tulisi sisällyttää osaksi turvallisuuden testausta gm-lajikkeiden hyväksymis-menettelyssä. Tulisi myös tehdä lisää tutkimuksia rikkakasvi- ja muiden torjunta-aineiden epäsuorista ekologista vaikutuksista kuten vuorovaikutuksista maan eliöiden ja kasvien ravinteiden oton ja kasvien koostumuksen välillä.
Lähde: Compositional differences in soybeans on the market: Glyphosate accumulates in Roundup Ready GM soybeans. 2014. T. Bøhn, M. Cuhra, T. Traavik, M. Sanden, J. Fagan, R. Primicerio. Food Chemistry Vol 153, 207–215
Teksti: Jukka Rajala, erikoissuunnittelija, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti