Maailman arvovaltaisimman maataloustutkimusfoorumin The International Assessment of Agricultural Science and Technology for Development (IAASTD) -raportin (”Maatalouden hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli”) laadintaan osallistui yli 400 tutkijaa. Foorumin tarkoituksena oli etsiä maatalouteen keinoja parantaa miljoonien köyhien viljelijöiden elämää, terveyttä ja hyvinvointia.
Tutkijat analysoivat maanosittain nykytietämyksen maatalouskäytännöistä ja tutkimuksesta löytääkseen mahdollisuuksia kaksinkertaistaa elintarvikkeiden tuotanto seuraavien 25-50 vuoden aikana. Tämä tulisi toteuttaa tavalla, joka varmistaa maataloustuotannon kestävyyden ja auttaa köyhiä voittamaan köyhyyden
Näiden uusien haasteiden kohtaaminen edellyttää paikallisen ja perinteisen tieto-taidon yhdistämistä uuteen tutkimustietoon. IAASTD:n kolmen vuoden tutkimustyön johtopäätös on, että nykyistä maataloutta tulee muuttaa suuresti nykyisestä yritysvetoisesta mallista, mikäli maailma aikoo välttää sosiaalisen romahduksen ja ympäristön pilaantumisen. Maataloudella on suuri vaikutus moniin suuriin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen, biodiversiteettiin, maan köyhtymiseen, vesien laatuun jne.
Maatalous voi tehdä enemmän kuin vain keskittyä tuottamaan elintarvikkeita, sanoo IAASTD:n englantilainen johtaja Robert Watson. Maatalous voi auttaa myös tuottamaan puhdasta vettä, suojelemaan biodiversiteettiä ja maataloutta tulisi harjoittaa siten, että se hoitaa maata kestävästi.
IAASTD:n raportti korostaa perustavanlaatuisen uudelleenajattelun tärkeyttä suhtautumisessamme maatalouteen. Se korostaa uutta paradigmaa, joka antaa viljelijöille keskeisen roolin. Raportin mukaan markkinavoimat eivät voi yksinään tuottaa hyvinvointia ja varmistaa köyhien ruuan saantia. Nykyiset maailmankaupan säädökset suosivat epäreilusti rikkaita maita ja ne sekä monikansalliset yritykset tulee uudistaa. Myös patenttilainsäädäntö tulee uudistaa siten, että maataloustutkimuksen tuottamia uusia kasveja ei saa patentoida.
Raportti käsittelee kriittisesti myös monikansallisten yritysten valtaa ja resursseja, joilla ne hallitsevat maailman siemen- ja lannoitemarkkinoita.
Raportti kehottaa muuttamaan järjestelmällisesti maatalouden suuntaa kohti agroekologisia strategioita, jotta ympäristön kestävyys voitaisiin turvata, sanoo foorumin työskentelyyn Suomesta osallistunut erikoistutkija Helena Kahiluoto MTT:ltä.
Raportti korostaa maatalouden kestävyyden parantamista ja pienimuotoisen maatalouden merkitystä, joiden kehittämisen ei nykyisin juurikaan sijoiteta tutkimusvaroja. Tutkimusta tulisikin suunnata ensisijaisesti köyhimpien maiden ja viljelijöiden maatalouden kehittämiseen ja teknologiaa tulisi kehittää heidän tarpeisiinsa.
IAASTD:n työskentelyyn kutsuttiin eri maiden tutkijat sekä myös yritykset että kuluttaja- ja ympäristöjärjestöt. Maailman suurimmat maatalouden yritykset kuten Monsanto ja Syngenta jättivät työskentelyn kesken viime vuoden lopulla. Syynä eroon lienee ollut se, että IAASTD otti loppuraportissaan epäilevän kannan geenitekniikan väitettyihin etuihin kasvinjalostuksessa ja korosti varovaisuusperiaatetta geenitekniikan riskien suhteen.
IAASTD:in työskentelyä rahoittivat mm FAO, GEF, UNDP, UNEP, UNESCO, Maailmanpankki ja WHO.
Loppuraportti on tarkoitettu hallituksille toiminnan suuntaviivoiksi, kun ne kehittävät maatalouttaan.
IAASTD International Assessment of Agricultural Knowledge, Science and Technology for Development
IAASTD powerpoint presentation
Aiheesta myös Ruoka ja kestävyys-sivustolla
Teksti: Jukka Rajala