Herrmannsdorfer – liukuhihnalta käsityön mestareiksi

Herrmanndrferin tilan omistaa nykyisin Karl Schweisfurth nuorempi, jonka isä loi 1950- ja 1970-luvuilla Euroopan suurimman lihakonsernin, jolla oli kuusi tuotantolaitosta ja 5000 työntekijää ja jonka liikevaihto oli yli 500 miljoonaa euroa. Kun yrityksessä tuli sukupolvenvaihdos ajankohtaiseksi, niin perheen lapset ilmoittivat, etteivät he ole kiinnostuneita jatkamaan suuren luokan teollista liha-alan yritystä.

Karl Schweisfurth vanhempi myi lihakonsernin ja alkoi kehittää elintarvikesektoria kestävältä pohjalta. Ideana oli luoda jotain pientä ja hallittavissa olevaa, ihmisen kokoista. Hän halusi yhdistää erilleen juotuneet viljelijän, ammattimiehen ja kauppiaan, joka toimii linkkinä kuluttajiin. Hänen mottonaan oli „Elämää ja työtä tasapainossa luonnon kanssa“. Ideana oli elvyttää ammattilaisten kuten teurastajien, leipurien ja juustomestarien taidot sekä antaa elämisen arvoinen elämä tuotantoeläimille, jotka tuottavat meille ruokaa.

Hän hankki Herrmannsdorferin 80 peltohehtaarin maatilan Muenchenin kaakkoispuolelta. Tila siirrettiin luomuviljelyyn vuonna 1986, ja eläimet kullekin lajille oikeutta tekevään lajinmukaiseen hoitoon. Elintarvikkeiden jatkojalostus muutettiin teollisesta suurtuotannosta käsityöverstaisiin, joita rakennettiin tilalle.

Yksitoikkoinen teollinen liukuhihnatyö vaihtui mestarien, kisällien ja oppipoikien vastuulliseksi, laadukkaiden luomutuotteiden valmistamiseksi tilalle perustetuissa elintarvikeverstaissa. Tilalle on perustettu leipomo, juustola, teurastamo, siipikarjateurastamo, olutpanimo ja kahvipaahtimo.

Tilan motto on: ”ei lisää, vaan parempaa”. Sen mukaisesti esimerkiksi sianlihasta pyritään saadaan maukasta. Siksi tuotannossa käytetään uhanalaista maatiaisrotua risteytyksin ja siat ulkoilevat koko ikänsä ja loppukasvatuksessa käytetään kesäisin myös laiduntamista.

Liha jalostetaan heti teurastuksen jälkeen lämpimänä makkaraksi ja muiksi lihajalosteiksi. Lisäaineita ei tällöin tarvita. Tila on tunnettu makkaroistaan, joita valmistetaan 130 eri laatua.

Uudenlaisia toimintatapoja pyritään kehittämään. Puutarhan pellolta leikkokukkia myydään itsepoimintana. Hinnasto ja itsepalvelukassa ovat pellon laidalla. Tapa on osoittautunut toimivaksi.

Kananmunia tuotetaan laitumilla siirrettävien kanaloiden avulla.

Eri eläinten yhdistelmälaiduntamista kehitetään myös: lihanaudat, kanat ja siat laiduntavat yhdessä. Isot eläimet suojelevat kanoja haukoilta ja ketuilta, siat tonkivat kanoille matoja ja kanat puhdistavat sikojen nahkaa.

Kananmunantuotannossa eettinen ongelma on kukkopoikasten hävittäminen kuoriutumisen jälkeen vuorokauden ikäisinä, koska niillä ei ole mitään kannattavaa käyttöä. Tilalla tartuttiin ongelmaan käynnistämällä uuden kanarodun jalostusohjelma, jonka tarkoitus oli jalostaa ns. yhdistelmäkanarotu eli kanarotu, joka tuottaa sekä kananmunia että lihaa hyvin. Jalostusohjelmaan kytkettiin kuluttajat alusta alkaen mukaan. Kananjalostus rahoitettiin kuluttajilta kerätyin 300 euron pienlainoin. Korko on hyvä ja takaisinmaksuaikaa 10 vuotta. Takaisinmaksu tapahtuu ostokortein tilan omiin myymälöihin. Uuden yhdistelmärodun kukkopojat kasvatetaan lihaksi ja kananmunia myydään erikoistuotteena kalliimpaan hintaan, koska kanat munivat munijarotuja harvemmin.

Pienten ja keskisuurten maatilojen jatkamismahdollisuudet pyritään turvaamaan perustamalla yhteistyötilojen verkosto. Yhteistyöverkostossa luomutiloja lähiseudulla on nykyisin jo 80. Lisäksi luomusoijaa viljelytetään sikojen ja kanojen valkuaisrehuksi Bayerin viljanviljelyalueella Augsburgin lähistöllä.

Osa jatkojalostusyrityksistä toimii tilan verstaissa itsenäisinä vuokrayrittäjinä, osaa pyöritetään palkatulla työvoimalla.

Verkostossa pyritään toimimaan siten, että kaikki osapuolet voisivat tulla kohtuudella toimeen. Alueen pienehköt maatilat voisivat jatkaa toimintaansa, jatkojalostusyrittäjät pärjäisivät ja kauppa kannattaisi sekä kuluttajat saisivat korkealaatuisia ja turvallisia tuotteita kohtuuhintaan. Tuotannon tulisi olla myös ekologisesti ja eettisesti sekä sosiaalisesti kestävää.

Toimintaa hiotaan yhteisissä kokouksissa ja jokaisen osapuolen saama hinta neuvotellaan koko ketjun kesken avoimesti. Tilalla pyritään 40/40/20 -malliin eli viljeljä ja jalostaja saisivat kuluttajan maksamasta hinnasta 40 % ja kauppa 20 %.

Tila kantaa osaltaan vastuuta nuorten kouluttamisesta ammattilaisiksi; oppipojasta kisälliksi ja kisällistä mestariksi. Tilalla työskentelee vuosittain noin 35 harjoittelijaa vakinaisen työvoiman lisäksi.

Verkoston tuotteita myydään tilan omassa kaupassa ja 12 omassa luomukaupassa Muenchenissä. Tuotteita toimitetaan myös noin 100 yhteistyössä toimivaan luomukauppaan ja 25 luomuravintolaan lähinnä eteläisessä Baijerissa. Myös kaksi verkkokauppaa välittää osin heidän tuotteitaan.  Tilalla on myös ravintola ja pitopalvelutoimintaa.

Tuotevalikoimaa monipuolistetaan tuomalla maahan luomutuotteita lähinnä eteläisemmistä maista. Tilalla toimii tukkuliike, josta tuotteet lähetetään vähittäismyyntipisteisiin.

Tuotteet tuotetaan ja markkinoidaan lähinnä Naturland ja Biokreis Ostbayern -luomujärjestöjen luomumerkein varustettuna.

Tilan toiminta on saanut tunnustusta sekä Bayerin osavaltion että liittovaltion tasolla. Tila on voittanut useita palkintoja. Vuonna 2014 tilan fenkoli-salamimakkara palkittiin kultamitalilla Berliinin vihreällä viikolla Bayerin parhaat luomutuotteet-kilpailussa. Vuonna 2013 yritys sai kestävän kehityksen palkinnon. Vuonna 2012 tila valittiin vuoden luomutilaksi Saksan liittovaltion tasolla, erityisansioinaan yhdistelmäkanarodun jalostaminen.

Schweisfurth –säätiö on merkittävä kestävän kehityksen edistäjä Baijerissa ja erityisesti Muenchenissä. Säätiö on rahoittanut useita hankkeita kestävän kehityksen ja luomun tunnetuksi tekemiseksi seudulla.

Alusta lähtien yritys on arvostanut tehokkuuden ja standardien takana olevia arvoja, uskoen, että eettiset arvot ovat yhtä tärkeitä kuin tuotteet ja hinnat. Näihin arvoihin sisältyy ihmisten ja eläinten arvostus; huomaavainen suhde luontoon, vesiin, ja maahan, ja hyvän käsityöperinteen kunnioitus.

Tilan toimintatavalla maaseudulla elinmahdollisuudet paranevat oleellisesti. Tavanomaisen tilaa voisi pyörittää 1-2 työntekijää. Nyt tilakokonaisuus työllistää 160 ihmistä ja pienten tilojen verkossa jatkaa 80 maatilaa edelleen toimintaansa. Ennakkoluulottamalla uraauurtavalla toiminnalla ja sitkeällä työllä Herrmannsdorfer on saatu toimimaan kannattavasti. Yrityksen toimintakonseptia ollaankin monistamassa muualle Bayeriin ja Saksaan.