Gm-rapsia löytyi noin 220 hehtaarin laajuiselta alueelta, jopa 1,5 km päässä naapurin gm-rapsipellosta. Viljelijä epäilee, että tuuli on kuljettanut tuleentuneita rapseja ja siemeniä sen jälkeen, kun naapuri niitti ne luoólle kuivumaan odottamaan puintia.
Luomutila on luonut laajat asiakassuhteet vuosien varrella. Asiakkaat haluavat sertifioituja luomutuotteita, jotka ovat gm-vapaita.
Gm-rapsin viljely sallittiin Etelä-Australiassa vasta yksi satokausi sitten ja naapuritilalla gm-rapsia oli viljelyssä ensimmäistä vuotta.
Viljelylupaa myönnettäessä hallitus lupasi, että gm-rapsin viljely on mahdollista pitää erillään tavanomaisista tuotteista. Luomuviljelijä tuntee nyt itsensä hallituksen pettämäksi, koska lupaus rinnakkaiselosta rikkoontui heti ensimmäisen viljelyvuoden jälkeen.
Gm-rapsin aiheuttamaa saastumisriskiä lisää se, että rapsin siemenet voivat säilyä maassa itämiskykyisinä jopa 16 vuoden ajan.
Lisätietoja
Gm-canola contaminates organic farm 8.12.2010
Teksti: Jukka Rajala
7.9.2007
Australian luomuviljelijät vaativat gm-rapsin viljelykiellon jatkamista osavaltioiden hallituksille jättämässään lausunnossa. Useissa osavaltioissa on uudelleenarvioitavana joitakin vuosia sitten säädetty gm-rapsin viljelykielto.
Kielteistä kantaa perustellaan mm. niillä negatiivisilla vaikutuksilla, joita gm-rapsin viljely on aiheuttanut mm. Kanadassa ja USA:ssa. Gm-rapsin viljelyn aloittaminen on myös ristiriidassa Australian päämarkkina-alueiden Euroopan ja Japanin markkinoiden odotusten kanssa.
Pohjois-Amerikan viljelijöiden nettotulot ovat pudonneet suuresti. Australia säilyy maailman kolmesta suuresta rapsin viljelymaasta ainoana gm-vapaana. Tiukat merkintävaatimukset antavat Australian gm-vapaalle rapsille markkinaedun EU:n markkinoilla. Gm-vapaan rapsin lisähinta voi olla merkittävä.
Kuluttajien vastustus gm-lajikkeita kohtaan on kasvussa. Kyse ei ole vain luomu vastaan gm-viljely. Gm-rapsin viljely vaikuttaa paitsi luomuviljelijöihin niin myös tavanomaisiin ei-gm-rapsin viljelijöihin sekä myös muuhun viljelyyn ja rehukauppaan.
Erilläänpito lisää kustannuksia 5-15 prosenttia jopa suuremmillakin sallituilla pitoisuuksilla. Erilläänpitojärjestelmiä tarvitaan sekä ei-gm-viljelyn että luomuviljelyn tarpeisiin. Gm-rapsilajikkeet eivät ole 20 % satoisampia kuten väitetään vain korkeintaan 1 %. Monet jalostajat haluavat ehdottoman gm-vapaita raaka-aineita. Pohjois-Amerikka on menettänyt markkinoitaan gm-lajikkeiden viljelyn takia.
Tärkein vaikutus gm-rapsin viljelyn sallimisella luomualalle olisi, että luomusektori ei voisi kasvaa raaka-aineen puutteen takia. Gm-vapautta ei voitaisi taata, kuten esim. Kanadassa on käynyt. Huomionarvoista on, että Pohjois-Amerikassa ja maailmanlaajuisesti vastustus seuraavan gm-kasvin vehnän -markkinoillelaskua vastaan on kasvanut.
3.10.2007
Luomuviljelijät Kanadassa peräävät oikeuksiaan tuottaa luonnonmukaisesti myös rapsia. Luomurapsin viljely on käynyt käytännössä mahdottomaksi, koska gm-rapsi on saastuttanut pellot ja vaikka puhdasta siementä saisikin, niin sekoittumisriski on liian suuri, jotta luomuviljelijä voisi sen ottaa. Gm-rapsin siitepöly kulkeutuu tuulen mukana jopa kilometrien päästä myös luomupelloille.
Keski-Kanadan preeria-alueen viljelijät Saskatschewan osavaltiossa käyvät oikeustaistelua Monsanton ja Bayer Crop Sciencen kanssa saadakseen korvauksia menetyksistään. Alueen luomuviljelijät pyrkivät tekemään kaikkensa varovaisuusperiaatteen nostamiseksi kunniaan ja pyrkivät turvaamaan luomuviljelyn harjoittamisen edellytykset jatkossakin gm-lajikkeiden aiheuttamaa saastumista vastaan.
Onko yrityksellä vastuita?
Luomuviljelijät haluavat oikeusteitse selvittää, onko gm-yritykset ovat vastuussa aiheuttamistaan vahingoista, kun muuntogeeniset siemenet, siitepöly ja kasvit leviävät pelloille, aiheuttaen vahinkoa.
Monsanton ja Schmeiserin aikaisempi oikeustapaus on osoittanut, että yrityksillä on patenttilakien perusteella huomattavia oikeuksia siemeniinsä. Tämän toisen oikeuskäsittelyn tarkoituksena on selvittää, onko niillä myös vastuita ja velvollisuuksia?
Viljelijät ovat menettäneet
Kuluttajat menettävät mahdollisuudet saada sellaisia tuotteita kuin he haluavat. Pyrkimyksiä yhteisen hyvän lisäämiseksi sekä demokratiaa ja vapautta on näin poljettu, sanovat osavaltion luomuviljelijät.
Tosin sanoen luomuviljelijät haluavat selvittää perusteellisesti, kuka on vastuussa niistä vahingoista, joita aiheutuu luomuviljelijöille, kun he eivät voi enää viljellä ja myydä luomurapsia. Sama tilanne voi jatkossa mahdollisesti koskea muitakin luomutuotteita.
9.7.2009
Muuntogeenisiä viljelykasveja tulisi viljellä erillisillä alueilla, jotta niiden sekoittuminen tavanomaisten lajikkeiden ja luomutuotteiden kanssa voitaisiin estää. Näin sanoivat ranskalaiset tutkijat rinnakkaiselotutkimushankkeen julkistamistilaisuudessa.
Niin sanotun Co-Extra –raportin, joka perustuu nelivuotiseen EU:n rahoittamaan tutkimukseen, tarkoituksena on antaa suosituksia muuntogeenisten ja tavanomaisten lajikkeiden rinnakkaiselosta.
Koska Euroopassa pellot ovat valtaosin pieniä, ja tuuli voi kuljettaa gmo-lajikkeiden siitepölyä pitkiä matkoja, rinnakkaiselo gmo-lajikkeiden ja tavanomaisten lajikkeiden välillä on mahdollista vain, mikäli niitä viljellään selkeästi erillisillä alueilla.
Tarvittava suojaetäisyys riippuu kasvien biologiasta. Muutamien kasvien siitepöly voi kulkeutua jopa 30 kilometrin päähän, sanoi Yves Bertheau Ranskan maataloustutkimuslaitos INRA:sta esitellessään raporttia lehdistölle toukokuun lopussa.