Kotiseutu uudistumisen alustana

Kotiseutumarkkina on uusi, digitaalisia alustoja hyödyntävä kansallinen aluekehittämisen muoto, joka vahvistaa paikallistalouksia, yhteisöjä ja yrityksiä sekä mahdollistaa laajasti sekä kuntalaisten että monipaikkaisten asukkaiden osallistumisen paikalliseen kehittämistoimintaan kunnissa. 

Kotiseutumarkkina vastaa aluekehityksen haasteisiin tuomalla kansainvälisesti koetellusta esimerkistä saatua oppia Suomeen sekä uudistamalla sen pohjalta suomalaista alue- ja maaseutupolitiikkaa vaikuttavampaan suuntaan.
 

Kotiseutumarkkinoilla keskeisiä toimijoita ovat yritykset, yhteisöt, kansalaiset ja kunnat (ks. kuva). Kansalaiset ostavat verkon kautta paikallisten yritysten kärkituotteita/-palveluita, mutta pääsevät myös vaikuttamaan kohdistamalla osan ostosummasta paikallisiin kehittämishankkeisiin. Yritykset saavat kärkituotteilleen laajan digitaalisen näkyvyyden ja uuden markkinointikanavan. Yhdistykset osallistuvat kehittämishankkeiden ideointiin ja saavat sekä uusia resursseja että laajempaa näkyvyyttä toiminnalleen.

Kunnat koordinoivat toimintaa paikallisesti, eli neuvottelevat yritysten ja yhdistysten kanssa sekä päättävät, mitkä tuotteet ja kehittämishankkeet otetaan markkinoille. Kunnat voivat myös rakentaa myönteistä kuntakuvaa esittelemällä vetovoimaisia tuotteita ja palveluja digitaalisella alustalla.

Valtio edistää aluekehityspolitiikkaansa vahvistamalla kuntien, paikallisten yritysten ja yhdistysten toimintaedellytyksiä. Valtio luo järjestelmään yhteiset toimintasäännöt sekä tarjoaa mahdollisen verovähennyksen kannustimena kansalaisille.
 

Aihetta on tutkittu ja kehitetty Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa vuodesta 2017 lähtien. Toimiva esimerkki on vuodesta 2008 lähtien toiminut Japanin kotiseutulahjoitus-järjestelmä (Furuzato noozei). Se on Japanissa erittäin suosittu (liikevaihto vuonna 2024 yli 7 Mrd€, ks. kaavio) ja laajasti tunnettu.

Vastaava malli on otettu äskettäin käyttöön myös Etelä-Koreassa. Katso kokoava  Japanin mallista sekä kansainvälinen julkaisu aiheesta:

Umeda, R., Ryynänen, T., & Hyyryläinen, T. (2024). Rural and regional development in the age of digital platforms: platformization of the Japanese Furusato Nozei Hometown Tax Donation System. International Review of Public Administration, 29(2), 59–82. 

KOTONA-hanke uudistaa osallistumisen ja paikallisen kehittämisen käytänteitä Japanin kotiseutulahjoitusmallin inspiroimana. Hanke osallistaa tärkeimpiä sidosryhmiä työstämään alueelle sopivaa toimintamallia, joka yhdistää alueen monipaikkaisuuteen ja yrittäjyyteen liittyvät vahvuudet digitalisaation ja kumppanuuksien luomiin mahdollisuuksiin. Hanke tuo älykäs kylä -konseptin käytäntöön järjestämällä innovaatioleirejä, työpajoja ja webinaareja, joissa alueen toimijat – kunnat, yritykset, yhteisöt, vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat – kehittävät yhdessä uudenlaista vuorovaikutusta ja yhteistyötä.

Hankkeessa mukana ovat kunnat Mäntyharju, Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Pieksämäki ja Puumala sekä näiden alueiden vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat, yritykset, yhteisöt ja kuntatoimijat.

Hanke toteutetaan ajalla 1.6.2025–30.4.2026 ja yhteistyössä Mäntyharjun kunnan ja Järvi-Suomen kylien kanssa.

Hanke on saanut Euroopan Unionin maaseuturahoitusta LEADER-toimintaryhmä Veej’jakajan kautta.

Jatkossa tälle sivustolle kerätään innovaatioleirien, työpajojen ja webinaarien aineistoja sekä tietoja hankkeen tilaisuuksista.