Jopa kolmannes yksityisen kulutuksen ympäristövaikutuksista syntyy syömisestä. Suurin vaikutus on kotieläintuotannolla, joka kokonaisuudessaan aiheuttaa maailmanlaajuisesti 18 % kasvihuonekaasujen päästöistä, kertoo FAO:n marraskuussa julkaistu raportti. Kotieläintalouden osuus hiilidioksidipäästöistä on 9 %, metaanipäästöistä 37 % ja typpioksidipäästöistä 65 %. Kotieläintaloudesta muodostuukin kokonaisuudessaan enemmän kasvihuonekaasujen päästöjä kuin liikenteestä.
Maailmanlaajuisesti lihan ja muiden kotieläintuotteiden kulutus kasvaa voimakkaasti. Vuodesta 1970 vuoteen 2002 lihan kulutus kehitysmaissa nousi 11 kilosta 29 kiloon asukasta kohti. Koska väestö lisääntyi, lihan kokonaiskulutus nousi viisinkertaiseksi näissä maissa kyseisenä aikana. Tämän vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla lihankulutuksen ennakoidaan yli kaksinkertaistuvan 229 miljoonasta tonnista 465 miljoonaan tonniin vuoteen 2050 mennessä. Myös maidontuotannon odotetaan kaksinkertaistuvan.
Kolmasosa maailman viljantuotannosta käytetään karjan rehuksi. Rehuntuotantoon raivataan lisää peltoa. Esimerkiksi Amazonasin metsistä jo noin 70 % on raivattu karjan laitumiksi. Rehuntuotanto kuluttaa runsaasti paljon energiaa kuluttavia väkilannoitteita. Karjatalous käyttää kasvamassa määrin maailman ehtyviä vesivaroja ja ylilaidunnus aiheuttaa eroosiota. Karjatalous myös saastuttaa ja rehevöittää vesistöjä, levittää antibioottijäämiä ja hormoneja sekä kemikaaleja väkilannoitteista ja torjunta-aineista ympäristöön. Teurastamot ja lihanjäähdyttämöt niihin liittyvine kylmäkuljetuksineen kuluttavat myös paljon energiaa.
Eläinsuojelu- ja kasvissyöjäjärjestöt kuten EarthSave International ovat innolla nostaneet FAO:n raportin julkisuuteen sanoen, että paras tapa vähentää maailmanlaajuista ilmaston lämpenemistä on vähentää tai lopettaa kokonaan eläintuotteiden käyttö. Karjatalouden keskeinen tekijä ilmastonmuutoksen lisääjänä on metaani. Metaani vastaa lyhyellä tähtäimellä noin puolta ihmisen aiheuttamasta kasvihuoneilmiöstä.
Ruokavalion muuttaminen on lisäksi paljon nopeammin toteutettavissa kuin fossiilisia polttoaineita käyttävän teknologian korvaaminen ympäristöystävällisemmällä teknologialla. Eläintuotteiden käytöstä luopuminen vähentää ilmaston lämpenemistä myös muita toimenpiteitä nopeammin, koska karjatalouden tärkein kasvihuonekaasu, metaani, häviää ilmakehästä jo noin kahdeksassa vuodessa, kun hiilidioksidi voi säilyä ilmakehässä vuosikymmeniä ja jopa vuosisadan.
Chicagon yliopiston tutkijat Gidon Eshel ja Pamela Martin ovat verranneet sekaruoan syöjiä kasvissyöjiin ja havainneet, että kun keskiverto amerikkalainen muuttaa ruokavalionsa kasvisruokaan, niin kasvihuonekaasujen päästöt vähenevät 1,5 tonnilla asukasta kohti vuodessa.
Ruokavalion muuttaminen onkin paljon tehokkaampi tapa torjua ilmastonmuutosta kuin auton vaihtaminen ilmastoystävällisemmäksi hybridiautoksi, joka voi vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä keskimäärin noin tonnilla vuodessa.
Kaikkien ei tarvitse kuitenkaan siirtyä puhtaiksi vegaaneiksi. Suuri vaikutus on jo sillä, jos kahden pihvin asemesta syö vain yhden pihvin viikossa.
Kasvisruokailu on terveellisempää ihmiselle, ja lisäksi se on terveellisempää myös maapallolle, sanovat tutkijat.
Diet, Energy, and Global Warming. 2006. Gidon Eshel and Pamela A. Martin. Earth Interactions, Volume 10, Issue 9, pp. 1–17.
Noam Mohr in a report for EarthSave International
Teksti: Jukka Rajala