Ekosysteemipalvelujen arvoa ei ole aikaisemmin määritetty kokeellisesti ja arvioitu niiden arvoa maailmanlaajuisesti.
Aluskasvit maan multavuuden ja hiilen lisääjinä sekä typpitalouden parantajina, kastemadot maan muokkaajina, mehiläiset pölyttäjinä, typensitojakasvien typensidonta sekä hyönteiset, jotka pitävät tuholaisia kurissa. Nämä ovat esimerkkejä luonnon tuottamista ekosysteemipalveluista, jotka ylläpitävät kestävyyttä ja hyödyttävät ihmisiä, mutta joita ei useinkaan oteta huomioon tuotteiden hinnassa, kun teemme ostoksia kaupassa.
Ekosysteemipalvelujen määrällistä arvoa on määritetty vain harvoissa maataloustutkimuksissa eikä sitä yleensä oteta huomioon todellinen maailman reaalimarkkinoilla.
Uusi-seelantilainen tutkijaryhmä määritti kahden keskeisen ekosysteemipalvelun arvon (biologinen tuholaisten torjunta ja typen vapautuminen maaperästä) kymmenellä luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti viljellyltä pellolta Uudessa-Seelannissa kenttäkokeisiin perustuen. Viljelykasvit olivat herne, papu, ohra, vehnä. Kestävää maataloutta edustamaan valittiin luomuviljely, koska se on täsmällisesti määritelty viljelymenetelmä.
Luomuviljelyssä oltiin vähemmän riippuvaisia ulkoisista tuotantopanoksista ja tuotos energiana ja sadon kuiva-aineena mitattuna oli pienempi mutta toisinaan yhtä suuri kuin tavanomaisessa tuotanossa. Ekosysteemipalveluiden rahallinen arvo oli suurempi luomuviljelyssä kaikille neljälle tutkitulle kasville vaihdellen 73-170 euroon hehtaaria ja vuotta kohti biologisille tuholaisten torjunnalle ja 95-360 euroa typen vapautumiselle maaperästä. Tavanomaisessa viljelyssä biologisen tuholaistorjunnan arvo oli 0 euroa ja typen vapautumisen 60-210 euroa hehtaaria ja vuotta kohti. Kokonaistuotannon arvo (mukaan laskien sekä kaupalliset että ei-kaupalliset tuotokset) oli merkittävästi suurempi luomuviljelyssä, vaihdellen 1490-3855 ja tavanomaisessa viljelyssä 1345-2175 euroa hehtaaria ja vuotta kohti. Ei-kaupallisen tuotannon arvo oli luomuviljelyssä huomattavasti tavanomaista viljelyä suurempi.
Kun tulokset siirrettiin koskemaan maailmanlaajuisesti näiden tutkittujen kasvien viljelyä, niin havaittiin, että näiden kahden ekosysteemipalvelun arvo ylittää torjunta-aineiden ja väkilannoitteiden arvon. Tulokset osoittavat, että ekosysteemipalveluita runsaasti hyödyntävät viljelyjärjestelmät ovat tärkeitä tuottaen ei-kaupallisia hyötyjä.
Sandhu ym. 2015. Significance and value of non-traded ecosystem services on farmland. PeerJ 3:e762
Teksti: Jukka Rajala