Pikku-SAGA tutkimushankkeen tavoitteena on tukea 1–2-vuotiaiden lasten kielellistä ja sosioemotionaalista kehitystä varhaiskasvatuksessa ja yhteistyössä huoltajien kanssa. Mallissa korostetaan satujen ja tarinoiden merkitystä lasten sosioemotionaalisen kehityksen, kielen ja ihmissuhdetaitojen tukemisessa sekä tuetaan vanhempien ymmärrystä siitä, miten tärkeää on lukea kuvakirjoja lastensa kanssa.
SAGA-mallin avulla pyritään vahvistamaan kykyä tunnistaa ja nimetä tunteita kuvakirjojen ja tunnekorttien avulla. Pilottitutkimuksessa kehitettiin dialogikortteja, joilla kannustetaan keskustelua tunteista ja autetaan lapsia yhdistämään kuvat ja tarinat tunteisiin. Pikku-SAGA pilottitutkimuksessa otettiin myös huomioon ja hyödynnettiin lapsiryhmässä esiintyvät eri kielet.
SAGA hetkien aikana pedagogit käyttivät dialogikortteja, tunnekortteja, viittomia tukena ja erilaisia leluja tai esineitä, jotka esiintyivät tarinassa, tukeakseen lasten kykyä yhdistää sanoja, tunteita ja käsitteitä.
SAGA lukuhetket pidettiin 2–3 lapsen pienryhmissä, minkä seurauksena lukuhetket olivat rauhallisia ja lapset pystyivät seuraamaan tarinaa, vaikka kaikki eivät jaksaneetkaan istua alas. Lapset ilmaisivat itseään ja osallistuivat näyttämällä tunnekortteja ja esineitä ja pohtivat tarinaa lukutuokion jälkeen leikkimällä leluilla.
Pilottitutkimuksessa yhteistyö huoltajien kanssa toteutettiin kutsumalla heidät SAGA-iltoihin, joissa tarjottiin pientä purtavaa sekä infotilaisuus tai SAGA-hankkeeseen liittyvää toimintaa. Pilottitutkimuksen aikana järjestettiin kaksi SAGA-iltaa toinen, jossa esiteltiin SAGA-mallia ja kerrottiin tutkimushankkeesta ja sen toteuttamisesta päiväkodissa ja toinen, jossa lapset osallistuivat vanhempiensa kanssa. SAGA-iltoja pidettiin myönteisinä ja informatiivisina; huoltajat totesivat arvostavansa erityisesti tarjoiluja sekä teoreettisten ja käytännön istuntojen yhdistelmää.
SAGA-illoista arvostettiin erityisesti ruokatarjoilua sekä teoreettisen tiedon ja käytännön vaihtelua.
Pedagogit kertoivat, että he pitivät SAGA hetkiä palkitsevina, he olivat nauttineet ajasta ja oppineet tuntemaan lapsia paremmin. Materiaalia oli helppo käyttää, ja lukutuokiot loivat rutiineja ja tukivat toimintaa. Lapset olivat innokkaita osallistumaan ja jäivät lukemisen jälkeen leikkimään leluilla, mikä tuki sosiaalisia suhteita ja muodosti uusia vertaissuhteita.
Huoltajat kertoivat, että lasten kielelliset taidot olivat parantuneet, erityisesti tunteisiin liittyvien sanojen käyttö ja ymmärtäminen. Kiinnostus lukemista kohtaan ja keskittyminen lukuhetkiin lisääntyivät myös kotona.