Tutkit englannin kielen roolia akateemisesti koulutettujen, englanninkielentaitoisten maahanmuuttajien työllistymisessä ja kotoutumisessa Suomessa. Mikä sai sinut kiinnostumaan tästä aiheesta?
Työkokemukseni suomen kielen opettajana aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa antoi minulle hyvän käsityksen siitä, miltä arkitodellisuus kotoutumiskoulutuksessa näyttää ja vastaako se asiakkaiden tarpeita. Huomasin, että osa akateemisesti koulutetuista maahanmuuttajista olivat turhautuneita järjestelmään. Tuli selväksi, että heidän työllistymistään tukisi nopeammin etenevät suomen kielen kurssit, joissa keskityttäisiin ammatilliseen kielitaitoon. Mielestäni akateemisesti koulutetuille maahanmuuttajille tarvitaan enemmän räätälöityjä palveluita, jotta he pääsevät etenemään urallaan.
Miksi tutkia juuri englannin kielen vaikutusta kotoutumiseen ja työllistymiseen?
Englanti on maailmanlaajuinen lingua franca, eli sitä käytetään yhteisenä viestintäkielenä kaikkialla maailmassa. Tämä on saanut osan suomalaisista työnantajista linjaamaan työkieleksi pelkän englannin. Minusta on kiehtovaa, että joillakin aloilla, kuten IT-alalla, englannin kielen osaaminen on välttämätöntä, kun taas toisille aloille ei pääse ilman suomen tai ruotsin kielen taitoa.
Miten tutkit tätä aihetta?
Pyysin akateemisesti koulutettuja maahanmuuttajia vastaamaan kyselyyn, jossa selvitän heidän kokemuksiaan englannin kielen osaamisen vaikutuksista heidän kotoutumiseensa ja työllistymiseen Suomessa. Halusin kysyä maahanmuuttajilta suoraan heidän kokemuksistaan, koska minusta tuntuu, että heidän puolensa tarinasta puuttuu usein päätöksenteossa. Kun kyselylomake sulkeutui viime vuoden lopulla, olin vaikuttunut. Kyselyyni oli vastattu 460 kertaa.
Vau, 460 vastausta on hieno saavutus!
Olin iloisesti yllättynyt siitä, kuinka useat ihmiset olivat halukkaita auttamaan kyselyn jakelussa. En olisi pystynyt tavoittamaan näin montaa vastaajaa pelkästään minun omien verkostoitteni avulla. Esimerkiksi jotkut ammattiliitot ovat kiinnostuneita tiedoista, koska ne käsittelevät työllisyyttä. Ehkä niissä kannetaan huolta kotoutumisen onnistumisesta. Paljon puhutaan Suomen työntö- ja vetovoimatekijöistä ja siitä, näyttäytyykö Suomi houkuttelevana vaihtoehtona maahanmuuttajille.
Mitä kaikkea kysely sisälsi?
Ensimmäisessä osiossa selvitin mitä kieliä vastaajat osaavat ja millä tasolla. Tein näin, koska halusin tuoda esille maahanmuuttajien monipuolisen kielivalikoiman. Toisessa osiossa kysyin kieliin liittyvistä kokemuksista työpaikalla. Kolmannessa osiossa käsiteltiin sosiaalista elämää ja sopeutumista täällä asumiseen.
Mitä havaintoja olet tehnyt tähän asti?
Osalle vastaajista englannin kielen taidosta on ollut heille valtava etu, mutta toisille ei niinkään. Näyttää siltä, että jälkimmäiselle ryhmälle englannin kielen osaamisesta on hyötyä, mutta se ei takaa työllistymistä tai tunnetta kuulumisesta Suomeen.
Ensivaikutelmani on, että se riippuu alasta, pidetäänkö englantia hyödyllisenä vai ei. Esimerkiksi sairaanhoitajien ja lääkäreiden kohdalla on osattava suomea löytääkseen työpaikan, mutta sitten on aloja, kuten tietotekniikka, joilla voi tulla toimeen pelkällä englannilla.
Jotkut mainitsivat myös, että he päättivät integroitua Suomeen opettelemalla ruotsia. Olisi mielenkiintoista tutkia syitä tarkemmin. Ehkä voisin tehdä tämän jatkohaastatteluilla. Jotkut mainitsivat, että heidän mielestään ruotsia on helpompi oppia, koska se on indoeurooppalainen kieli, ja monet näistä ihmisistä puhuvat muita indoeurooppalaisia kieliä, ainakin englantia.
Kuulostaa siltä, että olet saanut käsiisi hyvin mielenkiintoisen aineiston! Vastausten läpikäyminen kuulostaa myös kovalta työltä. Mikä motivoi sinua työskentelemään tämän aiheen parissa?
Sosiaalinen muutos. Maahanmuuttajille suunnattujen palvelujen ja työpaikkojen kielipolitiikan parantaminen. Pelkästään kokemus siitä, että olen työskennellyt maahanmuuttajien kanssa ja tiedän, että nämä asiat vaikuttavat ihmisten elämään, motivoi minua työskentelemään aiheen parissa.
Kiitos ajastasi, Kata!