Suomi ja muut globaalin pohjoisen valtiot karkottavat ja käännyttävät ennätyksellisiä määriä ulkomaiden kansalaisia alueiltaan. Maastapoistoista on kuitenkin vain vähän tietoa pitkän aikavälin yhteiskunnallisena ilmiönä.
Kansakunnan portinvartijat: Karkotukset Suomen monitasoisilla rajoilla kylmästä sodasta eurooppalaistumiseen (GATE) -hankkeessa kysymme, miksi ja miten karkotuksista tuli kylmän sodan jälkeen eurooppalaisen muuttoliikepolitiikan keskeinen väline. Tarkastelemme kysymystä toteuttamalla ensimmäisen pitkän aikavälin analyysin suomalaisesta karkotuspolitiikasta 1970-luvulta nykypäivään. Tutkimme karkotuksia historiallisesti muuttuvana "portinvartiointina", jonka kautta määritetään kansallisvaltion normatiivisia rajoja.
Hyödynnämme aiemmin käyttämättömiä arkistolähteitä ja viranomaismateriaaleja. Haastattelemme lisäksi karkotettuja ja karkotettavassa asemassa olevia siirtolaisia, erilaisia portinvartija-asemassa olevia viranomaisia, sekä muita maastapoistoihin liittyviä toimijoita.
Analysoimme haastatteluiden ja viranomaisaineistojen kautta muuttuvia maastapoistojen käytänteitä, lainsäädäntöä ja toimijoita, sekä niiden kohteena olevien siirtolaisten toimijuutta, kokemuksia ja ”arjen taktiikoita”.
Pyrimme vastaamaan hankkeen neljässä työpaketissa seuraaviin kysymyksiin:
Hanke luo määrällisen aikasarjan karkotuksista. Se syventää ymmärrystä maastapoistojen ylirajaisista ja ulkopoliittisista ulottuvuuksista, ja tuottaa uutta tietoa valtiollisen vallankäytön alueesta, johon liittyy monenlaisia epäläpinäkyvyyksiä ja hiljaisuuksia.
GATE toteutetaan Suomen Akatemian rahoituksella 2022–2026 Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa osana monitieteistä Eurooppalaisen oikeuden, identiteetin ja historian tutkimuksen huippuyksikköä (EuroStorie).