Ihmiset, jotka eivät pysty ilmaisemaan itseään puheen avulla, voivat hyödyntää erilaisia kommunikointivälineitä vuorovaikutuksessaan. Kommunikointivälineiden käyttö tukee merkittävästi avusteisesti viestivien lasten puheen ja kielen kehitystä ja vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa osallistua ja kuulua yhteisöön. Vaikka niiden hyöty on laajalti tunnettu, kommunikoinnin apuvälineiden käyttö jää usein vähäiseksi arjessa, ja lasten sekä heidän läheistensä on vaikea motivoitua niiden käyttöön.
Avusteisen kommunikoinnin kuntoutus –hankkeessa arvioidaan tavallisen puheterapian ja vasta kehitetyn Reko-ohjausmallin vaikuttavuutta avusteisesti viestivien lasten ja heidän kommunikointikumppaneidensa arkivuorovaikutukseseen.
Hankkeessa tarkastellaan 1) kommunikoinnin tavoitteiden suunnittelua ja saavuttamista, 2) osallistujien näkemystä kuntoutuksen jälkeisestä muutoksesta ja 3) muutosta osallistujien vuorovaikutuskäytänteissä.
Osallistujat ovat alle 17-vuotiaita avusteisesti viestiviä lapsia/nuoria, heidän vanhempiaan, varhaiskasvatuksen tai koulun työntekijöitä sekä puheterapeutteja. Aineisto on videonauhoituksia ja kyselyitä, joita kerätään kolmessa mittauspisteessä Oppimis-ja ohjauskeskus Valterissa sekä osana Kelan tarjoamaa puheterapiapalvelua. Tutkimuksessa yhdistetään useita menetelmiä, kuten keskustelunanalyysiä, sisällönanalyysiä ja määrällisiä menetelmiä.
Avusteisen kommunikoinnin kuntoutus –hankkeella on Helsingin yliopiston Ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin toimikunnan hyväksyntä (Nro 51/2023).
Hanke toteutetaan kolmessa osassa ja jokaisella osalla on oma tutkimuskohteensa ja -kysymyksensä, aineisto ja osioista vastaavat tutkijat. Hankkeen rinnalla, väitöskirjatutkija Sanna Marjamäki tarkastelee omassa tutkimuksessaan kumppanuuden rakentumista kuntoutuksen ryhmäohjaustilanteissa. Myös kansalliset ja kansainväliset yhteistyökumppanit ovat tärkeä osa hankkeen toteutusta.
Tutkimuskohteena osiossa I on avusteisen kommunikoinnin kuntoutuksen tavoitteet. Tarkastelemme tavoitteiden sisällön lisäksi sitä, miten ne suunnitellaan yhdessä sidosryhmien kanssa. Olemme myös kiinnostuneita avusteisesti viestivien lasten/nuorten kommunikointitaidon suhteesta tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen. Aineisto on tavoitelomakkeita ja videoituja kuntoutustapaamisia, joissa osallistujat suunnittelevat tavoitteet ja keskustelevat mahdollisesta muutoksesta. Menetelmä on laadullinen sisällönanalyysi, jota täydennetään määrällisellä kuvailevalla analyysillä. Tämän osion toteuttamisesta vastaa väitöskirjatutkija.
Tutkimusosiossa II tarkastelemme erilaisia avusteisen kommunikoinnin kuntoutuksen toteutustapoja, mukaan lukien Reko-ohjausmallin. Lisäksi olemme kiinnostuneita osallistujien kokemuksista ja näkemyksistä liittyen kuntoutuksen jälkeiseen muutokseen. Aineistona on kolme erilaista kyselyä ja videoituja kuntoutustapaamisia sidosryhmien kanssa. Menetelmä on laadullinen sisällönanalyysi, jota täydennetään määrällisellä kuvailevalla analyysillä ja mahdollisesti tilastoanalyysillä.
Tutkimuskohteena osiossa III on muutos osallistujien vuorovaikutuskäytänteissä Reko-ohjauksen jälkeen. Tarkastelemme sitä, onko osallistujien kuvailema kuntoutuksen jälkeinen muutos havaittavissa vuorovaikutuksessa ja miten muutos voidaan tunnistaa. Lisäksi olemme kiinnostuneita muutoksesta osallistujien aloitteissa, tavoissa edesauttaa keskustelun etenemistä ja yhteisen ymmärryksen rakentamisessa. Aineistona on avusteisesti viestivien lasten/nuorten ja heidän läheisten välisiä videoituja arjen vuorovaikutustilanteita. Analyysimenetelmä on keskustelunanalyysi.
Tässä itsenäisessä tutkimusosiossa ei ole kohteena avusteinen viestintä, mutta aineisto on kerätty tämän hankkeen aikana. Tutkimuksen kohteena on osallistujien käytänteet rakentaa kumppanuutta monitoimijaisissa ryhmätilanteissa seitsemän tapaamiskerran aikana. Lisäksi olemme kiinnostuneita osallistujien tavoista reflektoida toimintaansa, kun he keskustelevat havainnoistaan videoiduista vuorovaikutustilanteista. Aineistona on videoidut ryhmäohjaustilanteet, joihin osallistuvat avusteisesti viestivä lapsi/nuori, heidän vanhempansa, koulun työntekijät ja puheterapeutit. Analyysimenetelmä on keskustelunanalyysi.