Sosiaalitieteilijä tutkii eriarvoisuutta tuottavia yhteiskunnallisia mekanismeja ja sitä, miten ihmisten hyvinvointia voidaan edistää. Sosiaalitieteiden opintojen myötä perehdytään erilaisiin tutkimusperinteisiin ja niiden näkökulmiin tarkastella arki- ja työelämään, terveyteen, hyvinvointipalveluihin ja asiakastyöhön, organisaatioiden toimintaan ja yhteiskunnalliseen monimuotoisuuteen liittyviä kysymyksiä.
Opintojen aikana saat käsityksen yhteiskunnallisista ilmiöistä sekä niiden tutkimisesta ja opit käyttämään aiempaa tutkimusta teoreettisten ja käytännön ongelmien ratkaisemisessa. Opit käyttämään yhteiskuntatieteellisiä tutkimusmenetelmiä sekä argumentoimaan ja soveltamaan tietoa. Opintojen myötä kehität valmiuksiasi analyyttiseen ajatteluun, kriittisiin kysymyksenasetteluihin, sosiaalisten kysymysten eettiseen arviointiin ja niihin sopivien ratkaisujen kehittämiseen.
Sosiaalitieteiden opinnoissa voit syventyä eri sosiaalitieteiden alle lukeutuviin tieteenaloihin tai opintosuuntiin oman valintasi mukaisesti.
Sosiaalitieteiden maisteriohjelman opintosuunnat:
Kriminologia tutkii rikollisuutta ja siihen kohdistuvia reaktioita. Tieteenala tarkastelee laajasti eri rikoslajeja perinteisestä väkivalta- ja nuorisorikollisuudesta nouseviin rikosilmiöihin kuten kyberrikollisuuteen. Kriminologian huomio kohdistuu rikollisuuden syihin ja seurauksiin. Tutkimme rangaistuksia ja kriminaalipolitiikkaa, mutta myös ihmisten rikospelkoja, turvallisuuden tunnetta ja rikosteemaa medioissa.
Kriminologian opetus perustuu vahvaan perustutkimukseen. Lisäksi soveltavan kriminologian tavoitteena on antaa valmiuksia vastata kysymykseen: mikä toimii rikosten torjunnassa ja ehkäisyssä? Miten rikollisuutta voidaan vähentää ja kansalaisten turvallisuutta lisätä?
Kriminologian opinnot antavat erinomaiset valmiudet asiantuntija- ja johtotehtäviin, jotka liittyvät turvallisuuden kehittämiseen ja rikoksentorjuntaan julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä järjestöissä – paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.
Kulutus yhteiskunnassa - opintosuunnassa perehdytään ajankohtaiseen kulutustutkimukseen sekä kulutuksen, talouden, politiikan, teknologian ja palveluyhteiskunnan arkisiin kenttiin, joilla kuluttajat toimivat. Kulutusta tutkittaessa avautuvat esimerkiksi kestävyyden, tasa-arvon ja demokratian kysymykset, joita voidaan tarkastella laadullisella ja määrällisellä tutkimusotteella sekä niitä yhdistäen.
Opintosuunnan suoritettuaan opiskelijalla on kattava kuva kulutustutkimuksen suuntauksista ja lähitulevaisuuden tutkimustarpeista sekä käsitys kuluttajien roolista muuttuvassa taloudessa ja yhteiskunnassa. Opiskelija ymmärtää kulutukseen liittyviä muutoksia ja kykenee siirtämään oppimaansa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin
kysymyksiin. Opiskelija osaa opintosuunnan opinnot suoritettuaan soveltaa ja arvioida kriittisesti yhteiskunnallista tietoa ja keskustelua kulutuksesta. Opintosuunta tarjoaa opiskelijalle valmiudet Suomessa tai ulkomailla monenlaisiin asiantuntija- ja johtamistehtäviin, jotka edellyttävät ymmärrystä kuluttajasta, kulutusyhteiskunnasta ja kulutukseen liittyvistä haasteista ja ilmiöistä.
Sosiaalipsykologit tutkivat ajattelun, tunteiden ja identiteettien sosiaalista muotoutumista ja seurauksia, ja hakevat vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten ja miksi ihminen ja ryhmä rakentavat ja jäsentävät maailmaa nimenomaan tietyllä tavoin, ja näin luovat puitteet omille havainnoilleen, asenteilleen ja toiminnalleen? Miten identiteettiä, minuutta ja arvoja esitetään ja kommunikoidaan itselle ja muille eri sosiaalisten asemien ja roolien avulla? Miten yksilön toiminnan säätelyn taustalla olevia mekanismeja voidaan ymmärtää ja miten käyttäytymistä voidaan muuttaa? Miten pienryhmien, yhteisöjen ja organisaatioiden sisäistä dynamiikkaa voidaan ymmärtää ja miten niiden toimintaa voidaan kehittää? Miten ajattelua, identiteettiä, emootioita ja asenteita tutkimalla voidaan luoda välineitä ryhmienvälisten jännitteiden ja ennakkoluuloisuuden vähentämiseen? Näitä kysymyksiä voidaan tarkastella useilla sovellusalueilla, esim. vihapuhe, tubettaminen, globaali vastuu, työn imu, ilmastomuutos, syrjintä, start upit, ruokatrendit, geenit.
Sosiaalityön tieteenalalla tarkastellaan ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointia sekä yhteiskunnan rakenteita ja olosuhteita, joissa yksilöt ja yhteisöt toimivat. Tieteenalan näkökulmia ovat oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja kestävyys sekä ihmisoikeuksien ja sosiaalisten oikeuksien toteutuminen ihmisten arkielämässä.
Tutkimusteemoja ovat muun muassa:
Helsingin yliopiston sosiaalityön tutkimuksen ja opetuksen vahvuusalue on käytäntötutkimus. Sen lähtökohtana ovat palvelunkäyttäjien ja asiantuntijoiden tiedontarpeet, huolenaiheet ja toiminta. Käytäntötutkimuksessa olennaisia ovat yhteistoiminta, yhteinen tiedonmuodostus sekä tiedon palauttaminen takaisin käytännön toimintaan.
Sosiaalityön maisteritutkinto antaa sosiaalihuollon ammattihenkilölain (817/2015) edellyttämän ammattipätevyyden työskennellä sosiaalityöntekijänä.
Sosiologia tutkii sosiaalista toimintaa, ihmisten välistä vuorovaikutusta, yhteisöjä, instituutioita ja yhteiskunnan muutoksia. Tarkastelutaso vaihtelee globalisaatiosta ja yhteiskunnan rakenteista arkielämän tilanteisiin ja kohtaamisiin. Sosiologian opinnoista saat välineitä sosiaalisten ilmiöiden ymmärtämiseksi ja menetelmällisiä taitoja arjen ja sosiaalisten rakenteiden yhdistämiseksi. Sosiologia antaa käsitteitä ja teorioita maailman systemaattiseen ja tarkkaan havainnointiin. Sosiologian tutkimuskohteita ovat esimerkiksi maahanmuutto, kaupunkielämä, sukupuolten suhteet, työelämä ja ikääntyminen. Sosiologit tutkivat myös ammattikuntia, medioita ja teknologioita, sosiaalista vuorovaikutusta sekä tieteen instituutioita ja toimintatapoja. Sosiologia perehdyttää myös yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen, hyvinvointiin ja osallisuuteen yhteisöissä. Sosiologia antaa valmiudet yhteiskunnallisen tiedon tuottamiseen ja arviointiin asiantuntijatehtävissä.
Väestötiede on yhteiskuntatiede, joka tutkii elämänkaaren tapahtumia syntymästä kuolemaan. Hyvinvointiin, terveyteen, perheisiin, ikääntymiseen ja muuttoliikkeeseen liittyvien ilmiöiden lisäksi väestötiede tarkastelee eriarvoisuudesta ja yhteiskunnan monimuotoistumisesta nousevia kysymyksiä.
Ajankohtaisia tutkimusteemoja ovat muun muassa:
Väestötiedettä ei opeteta samassa laajuudessa Suomen muissa yliopistoissa. Opintosuunta on kooltaan pieni, joten opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet henkilökohtaiseen ohjaukseen opintojen aikana. Väestötieteilijät ovat työllistyneet hyvin julkiselle ja yksityiselle sektorille, järjestöihin sekä kansainvälisiin tehtäviin. Monet ovat myös jatkaneet tutkijanuralla eri tutkimusryhmissä.
Yhteiskuntapolitiikan tieteenalalla tutkitaan eriarvoisuuteen ja hyvinvointiin, näiden jakautumiseen ja niitä koskevaan politiikkaan liittyviä kysymyksiä ja sitä, kuinka hyvinvointia ja tasa-arvoa voitaisiin edistää.
Yhteiskuntapolitiikka on soveltava yhteiskuntatiede. Se tutkii hyvinvointivaltioiden rakennetta ja toimintaa sosiaalisten riskien – kuten työttömyyden, sairauden, vammaisuuden, lapsen syntymän tai korkean iän – näkökulmasta. Yhteiskuntapolitiikka on kiinnostunut hyvinvoinnin jakautumiseen ja yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Tutkimuksen painopisteitä ovat köyhyys, kestävä hyvinvointi, ympäristöpolitiikka, työttömyys ja työllistymisen esteet, terveyserot, vanheneminen sekä yhteiskuntatieteellinen vammaistutkimus.
Yhteiskuntapolitiikan opinnoissa opiskelija oppii hyvinvoinnin, eriarvoisuuden ja kestävän kehityksen tutkimuksen työkaluja. Miten näitä asioita voidaan kuvata ja mitata? Miten yhteiskunnat voivat edistää näihin liittyviä tavoitteita? Mitkä ovat politiikkatoimenpiteiden todelliset seuraukset?