Kulutus yhteiskunnassa
Kuluttajatutkimuskeskus vastaa Kulutus yhteiskunnassa -opintosuunnasta sosiaalitieteiden maisteriohjelmassa. Opinnot tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden perehtyä kulutustutkimuksen monitieteiseen kenttään.
Kulutus yhteiskunnassa -opintosuunta

Kulutus yhteiskunnassa -opintosuunta tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden perehtyä kulutustutkimuksen monitieteiseen kenttään. Kulutusta lähestytään moniulotteisena ilmiönä yhteiskuntatieteellisin tutkimusottein sekä empiirisistä että teoreettisista näkökulmista. Opintosuunnan kursseilla tarkastelun pääpaino on kulutuskulttuurissa, kulutusyhteiskunnassa ja sen pitkän aikavälin trendeistä nykypäivän laajenevaan digitaalisen kulutuksen maailmaan. Edelleen kiinnostuksen kohteena ovat kuluttajien toimijuus, vallankäyttö, hyvinvointi ja tasa-arvo, kulutuksen rakenne, kulutukseen liittyvät eettiset ja ekologiset kysymykset sekä kestävän kulutuksen mahdollisuus ja väistämättömyys niin paikallisesti kuin globaalistikin. Kulutuksen rakenteista erityistä huomiota kohdistetaan tulonjakoon, palveluihin, kauppaan ja teknologisiin alustoihin, missä kasvava osa kulutuksesta nykyään tapahtuu. Myös ihmisen suhde materiaan ja tavaramaailmaan saa oman huomionsa.

Esillä ovat esimerkiksi dataan liittyvät aiheet ja kestävyysteemat.
Kursseilla vahva tutkimuspohja yhdistyy tuoreeseen tutkimukseen.

Kulutus yhteiskunnassa -opintosuunnan kursseilla käsiteltäviä teemoja ovat esimerkiksi:

  • kulutustutkimus tieteenalana
  • kulutuskulttuuri, valta ja vaikuttaminen
  • kulutukseen liittyvät poliittiset kysymykset
  • digitaalisen kuluttamisen käytännöt ja etiikka
  • kestävä kulutus

Opintosuunnan suoritettuaan opiskelijalla on kattava kuva kulutustutkimuksen suuntauksista ja lähitulevaisuuden tutkimustarpeista sekä käsitys kuluttajien roolista muuttuvassa taloudessa ja yhteiskunnassa. Opiskelija ymmärtää kulutukseen liittyviä muutoksia ja kykenee siirtämään oppimaansa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Opiskelija osaa opintosuunnan opinnot suoritettuaan soveltaa ja arvioida kriittisesti yhteiskunnallista tietoa ja keskustelua kulutuksesta. Opintosuunta tarjoaa opiskelijalle valmiudet Suomessa tai ulkomailla monenlaisiin julkisen ja yksityisen sektorin asiantuntija- ja johtamistehtäviin, jotka edellyttävät ymmärrystä kuluttajasta, kulutusyhteiskunnasta ja kulutukseen liittyvistä haasteista ja ilmiöistä.

Helsingin yliopistossa Kulutus yhteiskunnassa -opintosuunta tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden suorittaa maisterin ja tohtorin tutkinto erikoistumalla kulutustutkimukseen. Opiskelijat saavat mahdollisuuden myös päästä mukaan meneillään oleviin tutkimushankkeisiin ja sitä kautta kokemuksen tutkimuksen maailmasta, mikä on eduksi maisteritutkielmaa tai väitöskirjaa tehtäessä.

Tässä ohjelmassa voit olla kiinnostunut politiikasta, taloudesta, kestävyydestä, yksilöstä, rahasta, ympäristöstä, historiasta, teknologiasta, rituaaleista... kulutuksen teema läpileikkaa koko yhteiskunnan.
Tutustu lisää
Lue lisää hakuvaihtoehdoista

Opintosuuntaan haetaan kevään toisessa yhteishaussa 15.3.– 30.3.2023 (Sosiaalitieteiden maisteriohjelma, valtiotieteiden maisteri, 2 v.). Tervetuloa hakemaan!  

Tutustu valintaperusteisiin Opintopolku.fi -palvelussa.

Opiskelijalla on suora optio suorittaa maisteritutkinto samassa opintosuunnassa, josta hän on suorittanut kandidaatin tutkinnon. Maisteriohjelman muihin opintosuuntiin (sis. kriminologian, kulutus yhteiskunnassa ja väestötieteen opintosuunnat) on mahdollista ilmoittautua erikseen päätettävien kriteerien, kiintiön ja ilmoittautumisajan puitteissa.

Ilmoittaudu ohjelmaan kevään (1.4.–30.4.) tai syksyn yleisenä ilmoittautumisaikana (1.10.–31.10.).

Kriteerit Kulutus yhteiskunnassa -opintosuuntaan:

  • 35 op sosiaalitieteiden tai lähialan opintoja ja 15 op menetelmäopintoja (esim. sosiaalitieteiden menetelmäopintokokonaisuudesta)
  • Edeltäviin relevantteihin taustaopintoihin (35 op) tulee sisältyä Kulutus yhteiskunnassa opintokokonaisuudesta (SOSK-502) 15 op. seuraavasti:
    • pakollisena suoritettava joko SOSK-208 näkökulmia kulutustutkimukseen (5 op) tai YET-012/KE1 Kuluttajaekonomian perusteet (5 op) tai KE2/MARK1 Kuluttajakäyttäytymisen perusteet (5 op). (Halutessaan opiskelija voi suorittaa molemmat saaden tällöin 10 op, jolloin seuraavasta kohdasta valitaan vain yksi opintojakso.)
    • Lisäksi opiskelija valitsee vapaasti kaksi opintojaksoa opintokokonaisuudessa SOSK-502 tarjolla olevista opintojaksoista.
  • Kriteerinä käytetään taustaopintojen (35 op) sekä opiskelijan valitsemien menetelmäopintojen (15 op) opintomenestystä
  • päätöstä tehtäessä voidaan huomioida myös opintosuunnan opetusresurssit

Lisätietoja saat Jatkaminen maisteriohjelmaan -sivulta