Ura ja työelämä

Maataloustieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneet jatkavat yleensä opintoja maisterivaiheeseen, josta valmistuttua siirrytään työelämään tai tohtoriopintojen pariin (ks. vastaavat maisteriohjelmat ja niiden Ura-sivut). 

Alalta valmistuneet maisterit ovat työllistyneet hyvin ja sijoittuneet asiantuntija-, opetus-, tutkimus-, kehitys-, neuvonta-, esimies- ja johtotehtäviin Suomessa tai ulkomailla mm. seuraaville aloille

  • Tutkimus- ja tuotekehitystehtävät  (yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset, teollisuus)
  • Hallinto- ja asiantuntijatehtävät (ministeriöt, valvontavirastot, EU, FAO)
  • Liike-elämä ja johtajuus (yritykset)
  • Opetus-, koulutus- ja neuvontatehtävät (yliopistot, ammattikorkeakoulut, järjestöt, kehitysyhteistyöprojektit)
  • Viestintätehtävät (yliopistot, media, yritykset, ministeriöt, järjestöt)
  • Yrittäjyys (oma yritys)

Lisätietoa työelämään sijoittumisesta muun muassa:

Lue lyhyitä alalta valmistuneiden alumnien haastatteluja sekä tutustu aiheeseen liittyviin maisteriohjelmiin:

Kandidaatin tutkinnon jälkeen voit jatkaa opintojasi oman kiinnostuksesi mukaisesti yhdessä seuraavista viidestä maisteriohjelmasta etukäteen ilmoitettujen kriteerien ja periaatteiden mukaisesti hakematta uutta tutkinnonsuoritusoikeutta. Huom. jatkamiskriteerit ja -periaatteet löytyvät Opiskelijan ohjeista eli "Guidesta" (muista valita ensin ylälaidasta oikea koulutusohjelma eli Maataloustieteiden kandiohjelma, jotta näet kriteerit).

  • Maataloustieteiden maisteriohjelma
  • Maatalous-, ympäristö- ja luonnonvaraekonomian maisteriohjelma
  • Kasvitieteen maisteriohjelma
  • Ympäristönmuutoksen ja globaalin kestävyyden maisteriohjelma
  • Elintarviketalouden ja kulutuksen maisteriohjelma

Tutkinnonsuorituskielenä on suomi, ruotsi tai englanti kaikissa muissa maisteriohjelmissa paitsi Elintarviketalouden ja kulutuksen maisteriohjelmassa, joka suoritetaan joko suomeksi tai ruotsiksi. Voit myös halutessasi hakea erillisen haun kautta jonkun muun lähiaineen maisteriohjelmaan Suomessa tai ulkomailla. Voit suorittaa maataloustieteiden kandi- ja maisteriopinnot siten, että saat samalla agronomin arvon.

Liisa Pesonen on valmistunut agroteknologiasta ja toimii tutkijana Luonnonvarakeskuksessa (LUKE) Jokioisilla.

1. Mitä olet opiskellut?

— Opiskelin Viikissä agroteknologiaa ja erikoistuin siinä  maatalousteknologiaan.

2. Mitä teet työksesi?

— Toimin tutkijana LUKE:ssa. Vedän tällä hetkellä 16 jäsenistä tutkimustiimiä, jonka tutkii ja kehittelee tulevaisuuden kasvinviljelytilan tiedonhallintaa ja koneautomaatiota. Teemana on ”älykkäät koneet älykkäässä ympäristössä”. Työ käsittää laajaa yhteistyötä koti- ja ulkomaisten tutkimusryhmien ja alan teknologiateollisuuden sekä teknologian loppukäyttäjien eli viljelijöiden kanssa.

3. Mitkä ovat tulevaisuuden näkymät alallasi?

— Tulevaisuuden näkymät alallani ovat hyvin kiehtovat. Globaalit kehityssuunnat vaikuttavat alaamme voimakkaasti, niin teknologian kehittämisen kuin maatalouden raaka-ainetuotannon suhteen. Kiehtovaa on se seikka, että koska tutkimme tulevaisuuden teknologisia ratkaisuja, vaikutamme samalla itse voimakkaasti oman tutkimusalamme kehitykseen ja työmme sisältöön tulevaisuudessa.

4. Mikä oli paras opiskelumuistosi?

— Aktiivinen opiskelijaelämä tuotti paljon hauskoja muistoja, joista varmaan ikimuistoisimmasta päästä on Havis Amandan pesu- ja lakitusoperaatio eräänä vapunaattona, osana HYY:n vastuutettua lakitusporukkaa. Varsinaisista opiskelumuistoista parhaat liittyvät pääaineelle tyypillisiin elektroniikan harjoitustöihin. Tehtävänä oli usein ”valehtelijoiden klubimaisesti” selvittää totuus ja tarkoitusperä edessämme lojuvasta ”mötikästä”. Metodina oli yritys ja erehdys (manuaalithan ovat harrastelijoille), mistä seurasi tavallisesti hyvinkin tajuntaa avartavia oppimistuokioita. Taisi olla luokkahuoneen proppujen lisäksi myös opettajan sellaiset koetuksella.

Kasvintuotantotieteistä valmistunut Laura Kihlström toimii projektiavustajana Ulkoasiainministeriön toimialapolitiikan yksikössä Helsingissä.  

1. Mitä olet opiskellut?

— Opiskelin Viikissä maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa kasvintuotantotieteitä ja erityisesti agroekologiaa. Lisäksi suoritin kehitysmaatutkimuksen kokonaisuuden valtiotieteellisessä tiedekunnassa sekä kursseja neuvontaopista ja ollessani vaihdossa Uppsalassa trooppisen maatalouden ja ekologian kursseja.

2. Mitä teet työksesi?

— Tällä hetkellä toimin määräaikaisena projektiavustajana Ulkoasianministeriön toimialapolitiikan yksikössä. Avustan maatalouden ja maaseutukehityksen neuvonantajaa. Työhöni kuuluu taustaselvitysten tekoa, raporttien ja puheiden kirjoittamista, lausuntojen kommentointia ja kokouksiin osallistumista. Parasta tässä työssä on se, että saan päivittäin olla tekemisissä niiden asioiden kanssa, joita olen opiskellut. Pidän myös siitä, että minun tulee työssäni olla mahdollisimman perillä maatalouden alan uudesta tiedosta ja tapahtumista. UM:llä työskentelyssä plussaa on myös se, että toimintaympäristö on kansainvälinen. Pyrin pian pääsemään ulkomaille kentälle töihin, jotta pääsisin yhdistämään maatalouden ja kehitysmaatutkimuksen opintoni käytäntöön. 

3. Mitkä ovat tulevaisuuden näkymät alallasi?

— Uskaltaisin sanoa, että hyvät, koska ihmiset tulevat jatkossakin tarvitsemaan ruokaa. Luomu- ja lähiruuan kysyntä sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset ruuantuotantoon ovat trendejä, jotka tulevat työllistämään tulevaisuudessa. Kannustan viikkiläisiä harkitsemaan myös kansainvälisiä uramahdollisuuksia. Alan osaajia tarvitaan myös ulkomailla. Lisäksi kannattaa hyödyntää sosiaalista mediaa omaan alan tutustumisessa ja työnantajien lähestymisessä. Esimerkiksi Twitter on loistava väline pysyä perillä siitä, mitä maatalousalalla tapahtuu. Jos mahdollista, kannattaa myös ajatella ajoittavansa erikoisharjoittelu opintojensa loppuun – en tiedä, onko tämä nykyään HOPSin puolesta mahdollista, mutta uskoisin, että se lisää valmistumisen jälkeisiä työllistymismahdollisuuksia.

4. Mikä oli paras opiskelumuistosi?

— Niitä on paljon! Hyvät yksittäiset kurssit ja luennot ovat jääneet mieleen. Kaikki oivaltamisen hetket, varsinkin sellaiset joissa tajusi ettei oma mielipide ehkä ollutkaan kauhean perusteltu ja oppi näkemään asian eri kantilta. Myös järjestötoiminta antoi minulle paljon. Toimin aktiivijäsenenä IAAS-järjestössä koko opiskeluaikani - opin tuntemaan saman alan opiskelijoita ja työnantajia eri puolella maailmaa ja siinä sivussa harjoittelemaan johtamis- ja esiintymistaitoja.

 

Kasvintuotantotieteistä valmistunut Hanna Help työskentelee väitöskirjatutkijana prof. Ykä Helariutan ryhmässä Biotieteiden laitoksella ja Biotekniikan Instituutissa Viikissä.

1. Mitä olet opiskellut?

— Opiskelin Viikissä maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa kasvintuotantotieteitä ja erityisesti kasvinjalostusta ja kasvibiotekniikkaa. Valmistuttuani maisteriksi siirryin kasvintuotantotieteiden jatko-opiskelijaksi, joskin työskentelen fyysisesti bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan ja Biotekniikan Instituutin tiloissa kampuksen toisella laidalla. Väitöskirjatutkimukseni keskittyy kasvien fytohormonien, eri hormonien vuorovaikutusten sekä niiden säätelemien geenien roolien selvittämiseen kasvien johtojänteiden eri solukoiden erilaistumisen säätelyssä. Erityisesti puusolujen muodostumiseen vaikuttavat tekijät ovat mikroskooppini tähtäimessä.

2. Mitä teet työksesi?

— Työkseni pakerran eri väitöskirjaprojektieni parissa professori Ykä Helariutan tutkimusryhmässä.

3. Mitkä ovat tulevaisuuden näkymät alallasi?

— En ole vielä päättänyt josko haluan jatkaa akateemisessa maailmassa tohtoriksi väiteltyäni. Koulutustaustani kasvibiotekniikassa houkuttaa minua siirtymään yritysmaailmaan ja haluaisin laittaa oppimani taidot poikimaan käytännön sovelluksia, esim. prosessitekniikan tai farmasian saralla. Uskon että Suomessa on useita minunkaltaisen tutkijan taitoja kaipaavia tahoja, ja ura esimerkiksi metsäteollisuuden tai muiden tutkimuslaitosten leivissä kiehtoo minua. Samaan hengenvetoon on kuitenkin pakko sanoa että parin vuoden Post-doc pesti ulkomailla kuulostaa suorastaan herkulliselta vaihtoehdolta, sillä rakastan tutkimusmaailmaa!

4. Mikä oli paras opiskelumuistosi?

— Nordic post graduate (NOVA) -kesäkurssi Mustialassa kasvinjalostuksen opiskelijoille oli eräs hienoimmista ja mieleenpainuvimmista kursseista, niin upean miljöön kuin rennon ilmapiirin sekä tieteellisesti monipuolisen ohjelman ansiosta! Suosittelen kaikkia opiskelijoita hyödyntämään kurssitarjontaa ennakkoluulottomasti, sekä tiedekuntien että eri yliopistojen välillä. Lisäksi haluan kannustaa nykyisiä opiskelijoita tekemään tutkinnoistanne itsenne näköisiä valinnaisilla kursseilla ja sivuainekokonaisuuksilla, sekä ottamaan yhteyttä kampuksella toimiviin tutkimusryhmiin rohkeasti opintoharjoitteluiden suorittamiseksi. Huomasin itse kesäharjoitteluiden, gradunpaikan ja osa-aikaisen työn kautta että käytännön kokemukset ovat korvaamattomia oman uran ja tulevaisuuden luomiseksi.

Kasvintuotantotieteistä valmistunut Jussi Joensuu toimii tutkijana Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä Espoossa.

1. Mitä olet opiskellut?

— Opiskelin Viikissä maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa kasvintuotantotieteitä ja erityisesti kasvinviljelytiedettä ja kasvibiotekniikkaa. Jatko-opintoni tein biotieteellisen tiedekunnan puolella. Pro gradu- ja väitöskirjatyössäni kehitin kasveissa tuotettavaa syötävää porsasrokotetta.

2. Mitä teet työksesi?

—Opintojeni jälkeen olen toiminut tutkijana Belgiassa ja Kanadassa. Nykyään minut työllistää Teknologian tutkimuskeskus VTT, jossa toimin tiimissä, joka kehittää uusia teknologioita proteiinin tuotantoon. Lisäksi hoidan maatilaa Etelä-Hämeessä.

3. Mitkä ovat tulevaisuuden näkymät alallasi?

—Uskon, että biotekniikka tulee olemaan ratkaisevassa roolissa tulevaisuudessa lääketieteen ja monien teollisuusalojen kehityksessä. Toivoisin, että alan yrityksiä ja teollisuutta saadaan jatkossa lisää Suomeen. Uskon myös maataloustuotannon säilymiseen Suomessa.

4. Mikä oli paras opiskelumuistosi?

—Parhaat muistot liittyvät "elämän" ymmärtämiseen biokemian opintojen kautta. Parhaiten asioita on jäänyt mieleen erilaisten harjoitustyökurssien kautta.

Anna Tall on valmistunut Kasvintuotantotieteistä ja toimii palvelupäällikkönä Seinäjoen ammattikorkeakoulun maa- ja metsätalouden yksikössä Ilmajoella.

1. Mitä olet opiskellut?

— Viikissä opiskelin kasvintuotantotieteitä ja erityisesti kasvinviljelytiedettä ja lisäksi suoritin kokonaisuuksia kasvipatologiasta ja maatalouseläintieteestä. Kahdenkymmenen työvuoden aikana olen opiskellut kasvatustiedettä ja pätevöitynyt opettajaksi ja syventänyt osaamistani lisensiaatiksi. Verkko-opetuspedagogiikan, projektinvetäjän, näyttötutkintomestarin, innovaatioympäristöjen kehittämis- ja johtamiskoulutuksen sekä työelämälähtöisen koulutussuunnittelijan opinnot ovat tukeneet myös vahvasti tämänhetkistä työtäni.

2. Mitä teet työksesi?

— Toimin palvelupäällikkönä Seinäjoen ammattikorkeakoulun maa- ja metsätalouden yksikössä Ilmajoella. Nykyisiin tehtäviini palvelupäällikkönä kuuluu kaiken muun kuin tutkintomuotoisen opetuksen kehittäminen ja uusien koulutustuotteiden suunnittelu. Olen myös mukana opetusta tukevien hankkeiden suunnittelussa ja toimin yksikkömme laatuvastaavana.
Aloitin opettajanurani kuudennen luokan luokanvalvojan sijaisena, siirryin toisen asteen opettajaksi maatalousoppilaitokseen, sitten ammattikorkeakoulun kasvituotannon vs. lehtorista aikuiskoulutusvastaavaksi ja nykyisiin tehtäviini.

3. Mitkä ovat tulevaisuuden näkymät alallasi?

— Niin kauan kuin Suomessa halutaan syödä kotimaista ruokaa, niin kauan tarvitaan tuottajia ja ruoka-alan ammattilaisia. Vain korkeatasoinen koulutus ja tutkimus takaavat ja lisäävät alan pysymistä Suomessa sekä alan osaamisen kysyntää myös ulkomailla.

4. Mikä oli paras opiskelumuistosi?

— Varsinaisista opinnoista parasta olivat harjoitustyöt ja harjoittelut Saksassa ja Englannissa. Maakuntapäivät, PM-kotikisajärjestelyt, opintomatkat Keniaan, Egyptiin ja Marokkoon sekä maailmanympärysmatkan maatalouskohteet Australiassa ja Uudessa Seelannissa ovat niitä muistoja, joita sitten kiikkustuolissa voi muistella. Sampsan johtokuntavuosi toi monta elinikäistä ystävyyttä.

Kasvintuotantotieteistä valmistunut Ulla Heinonen toimii tutkijana Luonnonvarakeskuksessa (LUKE) Jokioisissa.

Opiskellut kasvintuotantotieteitä ja erityisesti kasvipatologiaa. Lisäksi opiskellut kasvinviljelytiedettä, maatalouseläintiedettä, metsänsuojelua, markkinointia, maaperätieteitä ja kasvatustieteitä.

1. Mitä teet tällä hetkellä työksesi?

— Työskentelen LUKE:n kasvinsuojeluryhmässä tutkijana. Yhdessä muiden tutkijoiden kanssa teen markkinoille tulevien kasvinsuojeluaineiden biologisen tehokkuuden testausta ja tarkastusta. Kasvipatologina työskentelen fungisidien eli kasvitautiaineiden parissa.

2. Mikä tekee työstäsi mielenkiintoisen?

— Pidän työni monipuolisuudesta ja käytännönläheisyydestä, työlläni on vahva kytkös maatalouteen ja ruuantuotantoon. Tutkijana vietän aikaa niin tietokoneen ääressä kuin laboratoriossa ja pellollakin. Tutkimuksista saadut tulokset hyödyttävät niin tilaustutkimuksen tilaajaa kuin suomalaista viljelijääkin, kun käytössä on tutkittuja kasvinsuojeluaineita. Lisäksi työssä kehittyy itse koko ajan paremmaksi oman alansa asiantuntijaksi, johon myös työnantaja kannustaa. Yhteistyö alan muiden toimijoiden kanssa tuo lisämielenkiintoa ja oppimisen mahdollisuuksia työhön.

Kasvinsuojeluaineiden testauksen lisäksi osallistun myös erilaisten tutkimushankkeiden toteutukseen, jolloin tietotaitoni eri tautien biologiasta päivittyy ja kehittyy. LUKE:ssa vietän kahvihetken päivittäin kasvinsuojelualan asiantuntijoiden parhaimmiston kanssa, joten osaamisen kapenemiseen ei ole vaaraa.

3. Miltä tulevaisuutesi näyttää?

— Tulevaisuus on täynnä haasteita, joihin maatalousalan tutkimus pyrkii vastaamaan. Suomessa on kasvintuhoojalajisto ollut erilainen kuin eteläisemmissä maissa, mutta ilmaston lämpeneminen tuo, ja on jo tuonut, uusia lajeja maahamme. Kotimaisen kasvintuotannon kilpailukyvyn ylläpitäminen parempien ja täsmällisempien kasvinsuojelukeinojen avulla on tärkeä tavoite, johon tutkimus yrittää löytää ratkaisuja.
Työtä alalla riittää, joten siitä en ole huolissani. Oma osaaminen ja kokemus kehittyvät koko ajan ja sillä pääomalla uskon olevan käyttöä tulevaisuudessakin.

4. Mitkä ovat parhaita muistojasi opiskeluajoilta?

— Opiskeluaikana olin mukana niin ainejärjestömme Sampsan kuin kattoainejärjestön MMYL:n toiminnassa, niihin ympyröihin liittyvät parhaat muistot. Ainejärjestötoiminnassa ensinnäkin tutustuu opiskelutovereihinsa ja pidetään hauskaa. Mutta järjestöjen kautta tulevat tutuiksi mm. erilaisten tapahtumien organisointi, kokoustekniikat ja yhteistyötaidot. Koen, että ainejärjestötoiminnassa olen oppinut työelämää varten monia taitoja, joita ei luennoilla ole voinut oppia. Ainejärjestötoiminnan kautta syntyi verkosto ihmisistä, joiden kanssa olen yhä tekemisissä. Yhteydenotto työasioissa on nyt helppoa, kun nimet ja kasvot ovat jo aiemmin tulleet tutuiksi.

Kasvintuotantotieteistä valmistunut Essi Saarinen toimii kehityspäällikkönä Yara Suomessa (entinen Kemira-Growhow).

Opiskellut kasvintuotantotieteitä ja erityisesti kasvipatologiaa. Lisäksi opiskellut kasvinviljelytiedettä, neuvontaoppia ja maaperäkemiaa.

1. Mitä teet tällä hetkellä työksesi?

— Toimin Yara Suomessa kehityspäällikkönä. Työssäni yhdistyvät tuotekehitys ja viestintä. Vastaan nurmiviljelyyn liittyvän tutkimustoiminnan suunnittelusta, tutkimustulosten soveltamisesta yrityksen tuotekehitykseen ja tuotantoon sekä näiden asioiden tiedottamisesta viljelijäasiakkaillemme. Lisäksi kokoan viljelijöiltä käyttökokemuksia tuotteistamme, koulutan ja kierrän messuilla. Kumisaapashommiinkin pääsee, sillä kenttäkokeet tehdään omalla koetilallamme Vihdin Kotkaniemessä.

Kuulin Yara Suomesta alun perin opiskeluaikana Viikissä pidetyillä rekrytointimessuilla ja innostuin. Hakeuduin yritykseen ensin kesätöihin, jonka jälkeen työnantaja tarjosi minulle lopputyöaihetta ja työpaikkaa.

2. Mikä tekee työstäsi mielenkiintoisen?

— Parasta työssäni ovat monipuolisuus, yhteistyö viljelijöiden kanssa ja yrityksemme kansainvälisyys. Suomalaiset viljelijät ovat huippuammattilaisia, joiden kanssa oppii aina uutta. Toisaalta ulkomaiset kollegat avaavat uusia näkökulmia asioihin. On mielenkiintoista seurata miten alamme kehittyy maailmalla. Lisäksi minulla on mahdollisuus osallistua alan koulutukseen ja konferensseihin myös ulkomailla.

3. Miltä tulevaisuutesi näyttää?

— Edessä on kiinnostavia haasteita ja mahdollisuuksia koko maataloussektorin näkökulmasta. Kaupan kansainvälistyminen korostaa entisestään vaatimuksia maataloustuotteiden laadusta, joihin pyritään vastaamaan. Myös ympäristökysymykset ovat pinnalla ja tuotekehityksellä pyrimmekin paitsi huomioimaan ympäristön myös helpottamaan viljelijöiden työtä, konkreettisena esimerkkinä kokonaisvaltaiset kasvuohjelmamme.

Nykyiset työtehtäväni tuotekehityksen ja viestinnän parissa ovat mielenkiintoista - joka päivä on jotain uutta. Tiedon ja kokemuksen määrä karttuu jatkuvasti. Erityisen antoisia ovat olleet keskustelut osaavien työkavereiden kanssa. Tulevaisuus näyttää hyvältä sillä Yara Suomi on monialainen yritys, joka tarjoaa laajoja ja monipuolisia tehtäviä.

4. Mitkä ovat parhaita muistojasi opiskeluajoilta?

— Opiskeluaikana olin mukana ainejärjestömme Sampsan toiminnassa. Sen kautta syntyi verkosto ihmisistä, joiden kanssa olen yhä tekemisissä. Yhteydenotto työnmerkeissä on nyt helppoa, kun nimet ja kasvot ovat jo aikaisemmin tulleet tutuiksi.

Kotieläintieteestä valmistunut Mikko Säynäjärvi toimii Faban tuoteryhmäpäällikkönä Hollolassa.

1. Mitä olet opiskellut?

— Opiskelin Viikissä kotieläintiedettä ja erityisesti kotieläinten jalostustiedettä. Lisäksi suoritin kokonaisuuden kotieläintieteestä. Olin jo koulupoikana kesätöissä sonniasemalla ja sieltä kiinnostus tarttui. Jalostuksen filosofia kiehtoi myös. Jalostus avaa mahdollisuuksia, sillä saavutetaan pysyviä etuja ja se on myös ekologista.

2. Mitä teet työksesi?

— Olen ollut valmistumisestani lähtien keinosiemennyksen palveluksessa. Tuotantopäällikkönä olen toiminut kahdella sonniasemalla ja kahdella karjuasemalla. Tässä työssä tutustuin perusteellisesti siementuotantoon. Työpaikallani Hollolassa siementuotanto väheni 2000-luvun puolivälissä ja loppui muutamia vuosia sitten. Sen jälkeen olen ollut mukana siemenen markkinoinnissa ja vientityössä. Tällä hetkellä toimin Fabassa tuoteryhmäpäällikkönä vastuualueenani VikingGeneticsin sonnien markkinointi ja osallistun myös Faban markkinointiin. Työnantajani on Faba, mutta teen suurimman osan työajastani töitä VikingGeneticsille.
Olen vielä ajoittain mukana sonnien hoitoon liittyvissä asioissa. Tämä on tärkeä osa työssäviihtymistä. Sonniaseman vieressä työskennellessä voi välillä käydä potkimassa traktorin renkaita ja katselemassa sonneja.

3. Mitkä ovat tulevaisuuden näkymät alallasi?

— Aina puhutaan auringonlaskun alasta. Puhetta on riittänyt koko työurani ajan, eli yli 20 vuotta. Tällä hetkellä maidon ja ruoan hinta on noussut maailmalla. Maitoa tarvitaan, eikä hyönteisten syönti vielä ole korvaamassa maitoa ja lihaa proteiinin lähteenä. Suomella on hyvät edellytykset ruoantuottajana, mutta poliittisilla ratkaisuilla on tietenkin mahdollisuus pilata nämä edellytykset. Suurin huoli on maidontuottajien jaksaminen.
Naudanjalostuksen uusin menetelmä, genomivalinta, johtaa sonnimäärän pienentymiseen ja muuttaa koko alan rakennetta. Tämä on kuitenkin meille suomalaisille ja koko VikingGeneticsille suuri mahdollisuus. Onhan VikingGeneticsin jalostusohjelma niin kooltaan kuin menetelmiltään eturivissä.

4. Mikä oli paras opiskelumuistosi?

— Opiskeluaikaan liittyy niin monia merkittäviä tapahtumia. Varsinaisesta opiskelusta osa pääaineen luennoista ja varsinkin maatalousharjoittelu Suitiassa olivat parasta antia. Osallistuin melko vähän maatalousylioppilaiden toimintaan, mutta osakunnassa tuli vietettyä aikaa. Ehkä parasta opiskeluajasta oli eri alojen opiskelijoiden kanssa vietetty aika. Vaimoni opiskeli yleistä kirjallisuustiedettä ja hänen kauttaan pääsin myös tutustumaan ”estetiikan, kosmetiikan ja vertailevan erotiikan” opiskelijoihin. Paluu näiltä reissuilta maanläheisten ja tervehenkisten viikkiläisten pariin oli aina mukavaa.

Kotieläintieteestä valmistunut Ilmo Aronen toimii tutkimus- ja kehitysjohtajana Rehuraisio Oy:ssä sekä Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön asiamiehenä.

1. Mitä olet opiskellut?

— Opiskelin kotieläintiedettä ja erityisesti kotieläinten  ravitsemustiedettä.
 

2. Mitä teet työksesi?

— Toimin tutkimus- ja kehitysjohtajana Rehuraisio Oy:ssä, joka on Raisio  Oyj:n tytäryhtiö. Toimin myös Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön asiamiehenä päätyöni ohella. Työssäni olen jatkuvassa yhteistyössä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa sekä kotimaassa että ulkomailla. Toisaalta teen yhteistyötä myös käytännön tilojen ja monien kotieläintuotteita  jalostavien yritysten kanssa. Tehtäväni on tuottaa ja hankkia tutkittua tietoa rehutuotekehityksen avuksi.

3. Mitkä ovat tulevaisuuden näkymät alallasi?

— Alani tulevaisuudennäkymät ovat hyvät. Suomessa tiedetään, että ollakseen kestävää kotieläintuotannon tulee olla eettistä, ekologista ja ekonomista. Suomessa on teknistä tietotaitoa.  Kotieläintutkimuksenkin resurssit ovat varsin hyvät, erityisesti lypsykarjapuolella. Kaiken kaikkiaan maatalousala on tulevaisuuden ala. Tuottaahan maatalous ruoan lisäksi energiaa ja elämyksiä.

4. Mikä oli paras opiskelumuistosi?

— Parhaat opiskelumuistoni liittyvät kaikenmoiseen vapaa-ajan toimintaan liikunnan ja musiikin alalla. Kaveriporukka oli varsin tiivis ja monet ystävyyssuhteet ovat osoittautuneet elinikäisiksi. Pro gradu -työni tein Ruotsissa Alfa Lavalin koetilalla. Se oli myös tosi hieno kokemus, josta olen kiitollinen vieläkin.

Maaperä- ja ympäristötieteestä valmistunut Janne Heikkinen työskentelee erityisasiantuntijana Luonnonvarakeskuksen (LUKE) ja ELY-keskuksen alaisessa ympäristöhankkeessa.

1. Mitä olet opiskellut?

— Opiskelin Viikissä maaperä- ja ympäristötiedettä. Lisäksi suoritin opintokokonaisuudet kemiasta, kasvintuotantotieteistä ja monitieteellisestä ympäristöalasta.  Suoritin myös kursseja metsäekologian ja limnologian alalta.

2. Mitä teet työksesi?

— Olen työskennellyt tutkimustehtävissä LUKE:ssa orgaanisten ravinteiden kierrätykseen ja ravinteiden käytön tehokkuuteen liittyvissä tehtävissä. Työtehtäviini kuului astia- ja kenttäkokeiden suunnittelu, organisointi ja johtotehtävät sekä raportointi. Toimin myös ELY-keskuksen alaisessa ympäristöhankkeessa, jossa pyrittiin konkreettisin toimin viljelijöiden kanssa vähentää maataloudesta peräisin olevien ravinteiden huuhtoutumista vesistöön. Työssäni pääsen soveltamaan opiskeluaikanani saamiani oppeja käytäntöön asiantuntijatehtävissä. Parasta hanketyössä on se, kun huomaa tutkimuksen ja käytännön kohtaavan neuvonnan muodossa. Verkostoitumisen myötä olen oppinut tuntemaan maatalouden ympärillä pyörivien tahojen toimintaa ministeriöistä aina viljelijöihin asti.

3. Mitkä ovat tulevaisuuden näkymät alallasi?

— Maatalouden ympärillä pyörii kokoajan muutoksen tuulet. Ruoantuotannon tavat muuttuvat jatkuvasti huomioiden yhä enemmän ympäröivän ympäristön etuja. Maataloustuotanto on vahvasti poliittisesti säännösteltyä ja siihen liittyy paljon eri tahojen toimintaa ja muutosta, jotka takaavat tasaisesti tutkimus- ja hanketyötä tälle alalle. Maatalous ja ympäristö kulkevat käsi kädessä, mutta otteen vahvistamisessa on edelleen paljon työtä jäljellä.

4. Mikä oli paras opiskelumuistosi?

— Parhaat opiskelumuistoni tulevat kokonaisuuksien hahmottamisesta. Ei niinkään yksittäiset kurssit, vaan näiden kurssien sisältöjen jäsentyessä yhteiseksi toimivaksi verkostoksi. Kokonaisuuksien hahmottaminen antaa soveltavan toimintatavan työelämään, jota työnantajat arvostavat.

Maaperä- ja ympäristötieteestä valmistunut Martina Metzler työskentelee kemistinä Novalab Oy -nimisessä laboratoriossa

1. Mitä olet opiskellut?

— Opiskelin Viikissä maaperä- ja ympäristötiedettä. Lisäksi suoritin kokonaisuuden mm. kemiasta. Ennen yliopisto-opintojen aloittamista olin lukenut ympäristönsuojelutiedettä avoimessa yliopistossa. Muutaman lisäkurssin suorittamalla sain myös tästä opintokokonaisuuden. Lisäksi kävin omien varsinaisten opintojen ohella kuuntelemassa monia mielenkiintoisia luentoja, mm. kehitysmaatutkimusta, ympäristöpolitiikkaa, mehiläistaloutta, jne.

2. Mitä teet työksesi?

— Olen töissä Novalab Oy -nimisessä laboratoriossa. Novalab on kemiallisia ja mikrobiologisia analyysejä tekevä testauslaboratorio. Teemme paljon analyysejä mm. saastuneista maista ja vesistä, mutta myös elintarvikkeista, rehuista, raaka-aineista ym. Toimin laboratoriossa kemistinä. Pääasiallinen tehtäväni on ollut kehittää mittausmenetelmiä, mm. erinäisten alkuaineiden, kuten esim. lyijyn, elohopean ja uraanin määrittämiseen vesinäytteistä. Työpäiväni koostuu pitkälti laboranttien neuvomisesta heidän työssään ja tulosten raportoinnista asiakkaille, mutta melko usein pääsen myös itse tekemään labrahommia.

3. Mitkä ovat tulevaisuuden näkymät alallasi?

— Laboratorioalalla on jatkuvasti kilpailu. Toisaalta taas ihmisten lisääntynyt tietoisuus ympäristön tilasta luo tutkimukselle tarpeita. Teen yhteistyötä konsulttiyritysten kanssa, jotka päättävät näytteenotosta ja suosittelevat erilaisia puhdistuskeinoja mm. pilaantuneille maa-alueille. Opinnoillani olisi hyvin voinut päätyä myös tällaisiin työtehtäviin. Jatkuva rakentaminen ja lisätilan tarve luovat paineet ottaa käyttöön myös sellaisia maa-alueita, jotka ovat mahdollisesti saastuneet. Tämä tietää työtä toisaalta konsulteille, mutta myös näytteitä analysoiville laboratoriolle.

4. Mikä oli paras opiskelumuistosi?

— Nautin suuresti yliopisto-opintojen vapaamuotoisuudesta. Jos jotain tiesi osaavansa äärimmäisen hyvin, ei kaikille luennoille ollut pakko mennä. Toisaalta joskus taas halusi väkipakolla raahautua aamukahdeksalta kuuntelemaan luennoitsijaa, vaikka edellisillan juhlat olisivatkin hieman venyneet. Opinnoissa oli hienoa myös muut opiskelijat. Älyttömästi ihania ihmisiä, jotka ovat valtavan kiinnostuneita juuri siitä mistä sinäkin olet. Myös vaihto-opintovuoteni Wienissä oli mahtava! On vaikea sanoa vain yhtä parasta muistoa. Ehkä se olisi lounastauolla käydyt keskustelut ystävien kanssa? Ehkä se olisi oman itsensä ja suunnan löytäminen?